Tasapainoilua syövän ja elämän kanssa

 

Tänään kauniina kevättalvisena päivänä minulla on onni kertoa, että yksi merkittävä etappi on saavutettu. On kulunut päivälleen viisi vuotta siitä, kun sain tietää sairastavani pienisoluista keuhkosyöpää. Laitoimme ensimmäiseksi tavoitteeksemme ei enempää eikä vähempää, kuin sen että olisin hengissä viiden vuoden kuluttua. Nuo viisi vuotta ovat kasvattaneet meitä siis minua ja vaimoani paljon.

Aloitimme välittömästi kovan luomulääkityksen, joka jatkuu edelleen. Lisäksi sain lääketieteellisen koulukunnan tarjoamat rajut hoidot: sytostaatti eli solumyrkkyhoidot, sädehoidot, sekä keuhkojen alueelle, että koko aivojen alueelle profylaktisesti. Nämä edellä mainitut seikat, sekä onni ja luojan varjelus ovat mahdollistaneet tämän tavoitteen saavuttamisen. Olenhan aiemminkin maininnut, että tunnen olevani luojan lempilapsi sekä onnetarten ottopoika.

Yksi merkittävä seikka, joka on vaikuttanut loistavaan toipumiseeni ovat elämäntapamuutoksemme. Tupakka jäi pois neljänkymmenen vuoden polttamisen jälkeen ja ruokavaliomme muuttui terveellisemmäksi esimerkiksi siten, että tänään käytämme aina pelkästään luomua jos vähänkin on mahdollista. Emme halua elimistöömme kasvinsuojelumyrkkyjä, myös kaikkia eläinperäisiä tuotteita vältämme ruokavaliossamme paitsi kalaa. Punainen liha on täysin pannassa. Toki on myönnettävä rehellisyyden nimissä heti, että kyllä joskus lipsahtaa ruokavalioon makkaraa ja lihaakin, mutta vain poikkeustapauksissa. Ei elämä saa olla liian kuolemanvakavaa ruokienkaan suhteen se lisää vain stressiä.

Toinen merkittävä toipumiseen johtanut seikka elämäntavoissamme tapahtui mentaalipuolella. Lopetimme elämästämme kiireen ja stressin. Tämä oli aika vaativa urakka jo siitäkin syystä, että tulomme romahtivat. Jouduin pienelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siitä huolimatta emme suostuneet stressaantumaan, sillä stressihormoni eli kortisoli on normaalina määrinä hyväksi elimistöllemme jopa välttämätöntä, mutta jos kortisolimäärät ovat jatkuvasti koholla se on suuri syövän riski. Varmaankin yksi syy syöpäsairauksien lisääntymiseen. Kiire kun on nykyään trendikästä. Kiire pitää kehittää päässään jos sitä ei muuten ole.

 

Kituuttelilimme pienillä tuloilla tinkien turhasta, mutta miettimällä tarkkaan siirtojamme emme ole tarvinneet tinkiä mistään tärkeästä. Edellä kerrotun olisin voinut kertoa muutamalla muotisanalla lyhyesti. Meidän lifestylemme sisälsi downshiftausta ja mindfulnessia. Lupasimme itsellemme viiden vuoden toipumisloman sairauteni taltuttamiseksi. Vaimoni on joutunut tekemään töitäkin, mutta hän on sisäistänyt hienosti elämäntapamuutoksemme muilta osin. Toipumislomani loppuu virallisesti viisivuotiskontrolliin, joka ajoittuu huhti- ja toukokuun vaihteeseen, vielä ei täsmällistä aikaa tiedä, koska kutsukirjettä ei ole syöpäsairaalalta vielä tullut.

Mainitsin aloituskappaleessa meidän oppineen paljon kuluneina viitenä vuotena. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan noinkin pitkän ajanjakson aikana niin negatiivisia, kuin positiivisiakin kokemuksia. Tapahtuu läheisten sairastumisia, kuolemiakin mutta myös paranemisia ja syntymiäkin. Elämämme on tasapainoilua elämän ja kuoleman välillä. Olemme saaneet kokea negatiivisia ja positiiviisia tunteita, sekä läheistemme, että vieraampien ihmisten taholta. Näistä kokemuksistamme voit lukea edelleen blogisivumme arkistoista. Sieltä löytyy iloisempia, sekä synkkäsieluisempiakin postauksia. Hyvää kevätsunnuntain jatkoa kaikille. Palataan pian.

Vastaus usein esitettyyn kysymykseen

Labrat2 (2)Ajelimme yötä myöten kotiin ja huomasin tänään puoli kahden aikaan perille saavuttuamme sairaalalta tulleen kirjeen, joka sisälsi viimeisimmän syöpäkontrollini labratulokset. Ajattelin, että muutaman tunnin nukuttuani julkaisen nuo tulokset blogisivuillamme, koska ne vastaavat täsmällisesti minulle usein esitettyyn kysymykseen siitä, kuinka elimistösi kestää sitä valtavaa myrkkymäärää ja uskallanko itse aloittaa luomulääkinnän itselläni todettuun syöpään?

Superfoodit Voimialta!

Labrat1Olen vastannut monelle kysyjälle yksityisesti esimerkiksi maksa- ja munuaisarvoni olevan hyvät vaikka nautin päivittäin runsaasti b17-vitamiinia eli amygdaliinia, joka on nitrilosidi ja sisältää mm. bentzaldehydia ja syanidia. Tärkeintä on tuntea vaikutustapa, kuinka ja mihin kyseisessä muodossa nautittu myrkky vaikuttaa. Käyttämäni luomulääkkeet ovat vaarallisia vain syöpäsoluille.

Kaikkien käyttämäni ”myrkkyjen” nimet ja vaikutustavat olen kertonut jo pari vuotta sitten artikkeleissani: lääkitys kohdallaan osa1 ja lääkitys kohdallaan osa2, Jotka löytyvät blogisivujemme vasemmasta palkista kohdasta kategoriat otsikolla: luontaislääkintä. Itse en epäröinyt hetkeäkään aloittaa luontaislääkintää vuosia sitten ja olen tänään erittäin kiitollinen järkevästä päätöksestäni tuolloin epätoivoisessa tilanteessa. En tule lopettamaan hoitokuuriani elinaikanani, koska en halua antaa etulyöntiasemaa pienisoluiselle keuhkosyövälle.

Saat kyseisellä koodilla iHerbiltä 5% alennuksen ensimmäisestä tilauksestasi:  CQS004

 

Hyvää joulua

joulupukki-2Tänään se päivä on. Ei enää yhtään yötä jouluaattoon. Lapset ovat avanneet joulukalentereistaan viimeisen luukun ja odottavat innolla iltaa, jännittäen saapuuko joulupukki meille.meidannokia-win_20161224_101811

Me varttuneemmat alamme virittäytyä pikkuhiljaa hartaan, kiireettömän, joulunsanoman ytimeen, kukin tavallamme. Kaikki tavat ovat aivan yhtä oikeita, ovathan joulutunnelma ja joulumieli meille kaikille oma subjektiivinen kokemuksemme. Kukaan ei voi kyseenalaistaa toisen emotionaalista kokemusta.

Nauttikaamme joulusta kukin tavallamme. Toivomme, että mahdollisimman monen odottavan lapsen luo saapuu joulupukki ja että mahdollisimman monen aikuisen sydämeen loistaa se tähdistä kirkkain, eli jouluntähti.meidannokia-win_20161224_084908

Me blogiperheemme sisällöntuottajat toivotamme kaikille seuraajillemme sydämestämme oikein hyvää ja rauhallista joulua. Vietättepä jouluanne syöpä seurananne tai ilman syöpää.meidannokia-win_20161224_084140

Raikas aamu smoothie ja muistutus Roosa nauhasta

Tämä aamu alkoi raikkaalla, keltaisella smoothiella, joka on vegaaninen.

Smoothien pohjana oli kauravälipala 4 dl sekä hapatettu mantelin makuinen soijatuote 2 dl ( ei luomua ). Molemmat ovat jogurttimaisia. Lisäsin jogurttien sekaan yhden maitohappobakteerikapselin ja annoin jogurtin tekeytyä kannellisessa lasipurkissa huoneenlämmössä reilun vuorokauden. Hygienan turvaamiseksi kiehautin lasipurkin kansineen kiehuvassa vedessä.meidannokia-w8_20161001104208-2

Hapatettu jogurtti kaadetaan blenderiin ja sekaan liotettuja para– ja saksanpähkinöitä ja auringonkukan -, pinjan– ja kurpitsansiemeniä sekä Femi Soya jauhetta 1½ rkl ( ei ole luomua, sis. soijajauhoa, ruusunmarjajauhettapellavansiemenrouhetta sekä raakaruokosokeria ). Parapähkinöitä oli 4 kpl ja saksanpähkinöitä sekä siemenia yhteensä 2 rkl sekä 2 kpl keskikokoisia appelsiineja. Appelsiineista irrottelin kalvotkin pois, että smoothien koostumuksesta tulee samettimainen ja kuohkea.

Lisäksi tuli terveellisiä mausteita pirtsakkuutta tuomaan: pala tuoretta inkivääriä ( kuvassa olevasta pienestä inkivääristä noin 2 cm pala ) 1 tl kurkumaa sekä ½ tl ceylonkanelia. Kanelillakin on monia hyviä terveysvaikutuksia. Käytämme ceylonkanelia sen vuoksi, että sen kumariinipitoisuus on pienempi kuin mm. kassiakanelissa.meidannokia-w8_20161001110200-3

Smoothien maku oli raikkaan pirteä ja kurkuman maku tuli hyvin esille.

meidannokia-w8_20161004093145
Kuvassa tuoretta kurkumaa sekä purkista jauhettua kurkumaa.

Inkivääristä ja kurkumasta olenkin kertonut aiemmissa postauksissa ja kurkuma on käytössä meillä myös tabletteina. Ostimme nyt lisäksi kaupasta tuoretta kurkumaa, jota laitan palasen aina smoothien sekaan.

Parapähkinät ovat erittäin hyvä seleenin lähde.

meidannokia-w8_20161004100405Smoothien seurana joimme aamulla viherjuoman. Vettä 1 dl ja 1 tl viherjauhetta. Tämä käyttämämme luomu viherjauhe on kiva, koska siinä on neljää erilaista vihreää eli ohran- ja vehnänoras sekä spirulina ja chlorella. Ja chlorellan mausta tuskin opimme koskaan pitämään. Sekoitan jopa chlorellan maun miedontamiseksi sitruunamehua juomaan. Erilaiset jauheet ovatkin helppoja käyttää.

Muistuksena kaikille!

Michael Monroen suunnitelemat Roosa nauhat ovat ostettavissa. Roosa nauhan myyntihinta lahjoitetaan syöpäsäätiölle suomalaisen syöpätutkimuksen ja neuvonnan hyväksi.  Roosa nauhalla tuetaan rintasyövän vastasta työtä.

meidannokia-w8_20161004100816Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuisi tähän hyvään, tärkeään ja arvokkaaseen keräykseen. Osta itsellesi, vie lahjaksi ystävälle ym.

Roosa nauha- päivää vietetään perjantaina 14.10.2016. 

 

Itse valmistettua jogurttia

Innostuin viime viikolla tekemään itse valmistettua hapatettua jogurttia. Ne ovat maukkaita ja terveellisiä herkkuja esim. marjojen, siementen, viherjauheiden ja pähkinöiden kanssa tai ihan sellaisenaan.

Tein kahdenlaista jogurttia. Toinen oli cashew- ja parapähkinöistä ja toinen kookoskermasta. Molemmat versiot sopivat vegaaneille, koska käyttämäni maitohappobakteerikapselit eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia.

MEIDÄNNOKIA - W8_20160809093125 (2)
Vasemmanpuoleisessa isommassa lasipurkissa kookoskerma jogurttia ja pienemmässä lasipurkissa pähkinäjogurttia.

Maitohappobakteerit ovat hyödyllisiä ja tasapainottavia varsinkin puolisoni herkälle vatsalle, joka menee sekaisin hyvin herkästi ruokavalion muutoksistakin.

Kookoskermasta hapatettu jogurtti onkin helppo valmistaa, koska sekoitan kookoskerman ( 400 ml ) sekaan hieman kardemummaa ja kanelia. Hurautin tehosekottimella vielä massan tasaiseksi. Lopuksi 2 maitohappobakteerikapselia jauheena. Seos kaadetaan lasipurkkiin ( puhtauden turvaamiseksi ” kiehautin” lasipurkkia kiehuvassa vedessä reilun minuutin ), kansi päälle ja pimeään huoneenlämpöiseen paikkaan noin puoleksitoista vuorokaudeksi.

Puolentoista vuorokauden jälkeen maistoimme ja mielestämme jogurtissa oli tarvittava happamuus samoin tuoksu. Toki on makuasia millaisesta happamuudesta tykkää. Ennen ensi herkuttelua pidin jogurttia kylmässä noin 3 h, jolloin jogurtti oli raikkaan makuista kylmänä. Jogurtissa maistui ihana kardemumman maku, jonka vuoksi herkuttelimme sitä sellaisenaan. Kuvaan laitoin annokseen kauniita horsman kukkia. Tykkään paljon kardemumman ja kanelin mausta. Mausteita voi laittaa oman mieltymyksen mukaan.MEIDÄNNOKIA - W8_20160811195300

Toisen version tein siis cashew- ja parapähkinöistä. Tässäkin tein saman lasipurkille puhtauden turvaamiseksi eli ”kiehautin” lasipurkin kiehuvassa vedessä.

Liotin cashewpähkinöitä 2 h ja parapähkinöitä 4 h, jonka jälkeen siivilöin ja huuhtelin pähkinät huolellisesti. Parapähkinät kuorin, jotta jogurtista tulisi herkullisen vaaleaa.

Tein terveyshyötyjä ajatellen jogurtin pohjanesteen pakurista eli kiehautin pakuriteen, jonka jälkeen jäähdytetään 40-asteiseksi.MEIDÄNNOKIA - W8_20160808094127

Cashew– ja parapähkinät, hampunsiemenet, agavesiirappi sekä pakuritee kaadetaan tehosekoittimeen ja sekoitetaan tasaiseksi ja sileäksi massaksi. Lopuksi massaan sekoitetaan 1 maitohappobakteerikapseli jauheena.

Massa kaadetaan lasipurkkiin, kansi kiinni ja samoin kuin kookoskerma jogurttissa, oli puolitoista vuorokautta pimeässä huoneenlämpöisessä paikassa, jolloin maku oli riittävän hapan. Tässäkin makumieltymys ratkaisee. Ennen herkuttelua laitoin jogurtin kylmään n. 3 h.

Cashewpähkinöitä oli 1½ dl, 4 parapähkinää, 1 tl kuorittuja hampunsiemeniä, 1 tl agavesiirappia sekä pakuriteetä 2½ dl. Nestettä en laittanut tuon enempää, koska toiveena oli, että lopputulos oli paksuhkoa ja täyteläistä. Pähkinäjogurtin raaka-ainemäärät olivat pienempiä kuin kookoskerma jogurtissa, joten en laittanut kuin yhden maitohappobakteerikapselin.

Pehmeän makuinen parapähkinä on erittäin hyvä seleenin lähde.

Pähkinäjogurttia herkuttelimme ensimmäisen annoksen mustaherukoiden ja pihlajanmarjojen kanssa. Runsaasti C-vitamiinia sisältävät pihlajanmarjat ovat kirpeää terveysruokaa, joita kannattaa säilöä myös talveksi. Jos vierastaa pihlajanmarjojen kirpeää makua niin ensimmäisten yöpakkasten jälkeen kirpeys miedontuu. Ja mikä parasta niitä on nopea ja helppo kerätä.MEIDÄNNOKIA - W8_20160811195030

Pihlajanmarja on monikäyttöinen ja sopii pannareihin, leivonnaisiin, hilloihin, mehuihin, hyytelöihin, smoothieen, raakakakkuihin, siirappeihin ym. Niitä voi myös kuivattaa talven varalle sellaisenaan tai jauhettuna.

Valmiit jogurtit säilytetään kylmässä.

Olemmekin viettäneet lähes koko kesän maalla ja tässä on pihapiirissä pihlajia ja viinimarjapensaita sekä lähimetsässä muita marjoja, joten pakastimet alkaa olla jo hyvää vauhtia lähes täynnä. Puolukkasadostakin on tulossa onneksi kiitettävän runsas.

Olemme myös ehtineet siivota ja sisustaa täällä maalla kesän aikana, koska tyhjillään useamman vuoden olleeseen taloon tulee tyhjän talon haju ja sisutuksella taloon saa uutta ilmettä. Säilytämme kuitenkin talossa puolisoni toiveesta mummolan tunteen, koska tämä on hänen mummolansa. Ja toki kaikki tiedämme, että se mummolan ja ukkilan muisto lapsuudesta on ainutlaatuinen.

Olemme myös löytäneet ihania löytöjä vanhasta talosta, kuten kuvassa olevat ompelukoneen sekä vanhan perheraamatun, jotka ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan kauniita sisustuselementtinä.MEIDÄNNOKIA - W8_20160727115335MEIDÄNNOKIA - W8_20160727114435 (2)

Teksteistä en yleensä hirveästi tykkää sisustuksessa, mutta kaksi kylttiä kulkee aina seinällä mukanamme.

MEIDÄNNOKIA - W8_20160727114257 (2)Tällä kyltillä on suuri tunnearvo, koska ostin sen silloin, kun puolisoni sairastui syöpään. Tämä kyltti tarttui silmääni sisutuskaupassa tekstin vuoksi ja sopi siihen elämäntilanteeseemme paremmin kuin hyvin.

Tämä kyltti tarttui myös mukaani sisustuskaupasta enkä voinut olla sitä ostamatta. Kyseinen teksti oli meillä hää kiitoskorteissamme.Hääkuva 1

Sairastumisesta puheenollen puolisoni luki eräänä päivänä jutun nuoresta syöpään sairastuneesta. Surullista oli sairastuminen, mutta tulimme surulliseksi myös lukiessamme, kuinka yksin hän oli jäänyt sairastuttuaan. Samaiseen artikkeliin oli myös kommentoineet muut syöpään sairastuneet ja eräs kommentti jäi mieleeni, siinä oli tiivistetty joidenkin ihmisten välinpitämättömyys: ” Ihmiset sanovat antavansa tilaa. Hieno sana hylkäämiselle.”

” Perhettä ei voi määrittää verestä- se määritetään siitä, kuka pitää kädestäsi kiinni, kun eniten tarvitset sitä.”hands-1579237_1280

Ehkäpä voisimme jokainen mielessämme ajatella onko lähipiirissämme ihmisiä, jotka tälläkin hetkellä tarvitsisivat apua? Pieni apu voi olla avuntarvitsijalle päivän pelastus. Useimmalle se avun ottaminen vastaan on helpompaa, kuin omasta elämästään ajan lohkaiseminen ja avun antaminen apua tarvitsevalle. On helpompaa ajatella, että ehkäpä joku muu tekisi taas sen pyyteettömän avustustyön puolestani. Saisin pysytellä omalla mukavuusalueellani ja keskittyä egosentrisesti pelkästään omaan itseeni.

 

 

 

 

Huivin sidontaohjeet, osa 4.

Muutaman viikon tauon jälkeen laitan taas huivinsidonta ohjeita. Saat piristettyä keväisiä arki- ja juhla-asuja kauniisti erilaisilla huiveilla.

Keväästä puheenollen puolisolleni tuli 11.3, 3 – vuotis päivä sairastumisen jälkeen. Eli tämä kevät on taas onnekas siihen nähden, kun mietin miten kaoottinen ja pelonsekainen oli se kevät, jolloin puolisoni sairastui.

Kuluneella viikolla on tullut televisiosta syöpään liittyviä ohjelmia ja ne koskettavat puolison sairastumisen myötä erilailla kuin aikaisemmin.

Haluan taas muistuttaa, että olipa läheisesi nuori tai vanhempi, jota on sairaus kohdannut niin älä käännä selkääsi tai harvenna yhteydenpitoa. Juuri sinun soittosi tai vierailusi voi olla se päivän piristäjä ja ilostuttaja. Se ei auta jos kerrot törmätessänne, että olen kyllä miettinyt mielessäsi miten läheisellä menee, mutta et ole soittanut tai vieraillut kiireiden vuoksi, et ole halunnut häiritä ym.heart-1271209_1920

Läheistä voi muistaa muulloinkin kuin jouluna, syntymäpäivänä tai Äitien- ja Isänpäivänä. Juttelin kerran rouvan kanssa, joka työskenteli hoitoalalla. Harmittelin etten ollut päässyt käymään sukulaisten luona muutamaan viikkoon kun flunssa iski, joka on onneksi harvinaista. Harmitteluuni tämä hoitoalalla oleva rouva lohdutti minua, että monikin ihminen, joka asuu esim. palvelutalossa, vuodeosastolla ym. kuka minkäkin syyn vuoksi saa vierailulle päivää piristämään valitettavan harvoin läheisiä. Moni saa nauttia vieraiden seurasta vain Äitien-ja Isänpäivänä tai juhlapyhinä. Mutta en halua yleistää, kuten tämä hoitoalan ihminen painotti, on myös läheisiä, jotka antavat aikaa ja iloista seuraa läheiselleen.

Nyt sitten palataan huiveihin.

*  Ascot- tyyppisesti sidottu huivi on klassisen kaunis ja helppo tehdä. Teen sitä kahdella tyylillä: kiepsautettavalla solmulla sekä helpolla ja yksinkertaisella solmulla.

Helpompi ja yksinkertainen tehdään niin, että huivi laitetaan kaulalle takaa ja tuodaan eteen, tehdään kevyt, yksinkertainen solmu ja asetellaan päällimmäinen huivin pää kauniisti. MEIDÄNNOKIA - W8_20160410182243

MEIDÄNNOKIA - W8_20160410183052Kiepsautettu solmu tehdään niin, että huivi viedään kaulalle niskan takaa, toinen huivin pää jätetään pidemmäksi. Pidempi pää kiepsautetaan lyhyemmän huivin pään ympäri ja viedään takakautta alhaalta ylös ja eteen, jonka jälkeen päällimmäinen eli pidempi huivin pää asetellaan kauniisti.MEIDÄNNOKIA - W8_20160410183409

* Punottu. Suorakaiteen muotoinen ja tarpeeksi pitkä huivi paras. Tämä malli on samantyyppisesti napakka kuin letti ja sopii juhlaviinkin asuihin yhdistettäväksi materiaalista riippuen. Huivi viedään kaulalle edestä päin ja tuodaan takakautta takaisin eteen. Huivin päät yksi kerrallaan punotaan/ kieputetaan etupuolelta huivin ympärille. Huivin päät voi joko piilottaa punoksen sisään tai jättää kuten kuvassa ” kukkamaiseksi ” koristeeksi. MEIDÄNNOKIA - W8_20160410191653

* Solmuhuivi. Tarpeeksi reilun kokoinen huivi varsinkin malleihin nro. 2 ja 3. Paksuus riippuu siitä kuinka muhkean solmun haluaa.

Huivin keskelle tehdään solmu, joka tulee eteen ja huivi solmitaan kaulalle taakse. Takana olevat huivin päät voi huivin paksuudesta riippuen asetella vaatteen alle tai jättää päälle.

1. Huivin solmitaan niin, että solmu on kaulassa kiinni.MEIDÄNNOKIA - W8_20160410181552

2. Solmu tulee hieman alemmas, mutta rintojen yläpuolelle. Tarvittaessa huivin voi kiinnittää puseroon, mekkoon tai jakkuun pienen pienillä hakaneuloilla tai rintakorulla- tai kukalla ym.MEIDÄNNOKIA - W8_20160410174456

3. Taas saman lailla solmittu, mutta solmu tulee rintojen päälle ja huivia levitetään laajemmin hartioille. Tässäkin sidontamallissa voi huivia kiinnittää tarvittaessa puseroon, mekkoon tai jakkuun kuten kohdassa nro. 2.

 

 

 

Gluteenitonta puuroa

Alkuviikko on ruokailun puitteissa mennyt rauhoittaessa miehen vatsaa. Kävimme viime viikolla kyläilyreissuilla ja tuli syötyä herkkuja, eli suuremmissa määrin kahvileipiä. Puolisoni vatsa ei tykännyt isosta vehnän määrästä ja viikonloppuna alkoi jo vatsa kipuilla ja meni aivan löysäksi, vertakin tuli hieman sekä olo oli huono.

Nyt hän ei ole uskaltanut käyttää gluteenipitoisia ruokia vaan smoothieta, kypsennettyjä kasviksia sekä puuroja gluteenittomista raaka-aineista.

Täältä voit tutustua gluteenittomiin tuotteisiinGluteenittomat viljat

Puuroa olen tehnyt uunissa miedolla lämmöllä hirssistä ja amarantista mantelijuomaan.  Puuron annan hautua 175 asteessa noin 1h 15 min., välillä sekoitellen. Mantelijuomaa tulee 1 l ja hirssiä ja amaranttia yhteensä vähän yli 3 dl.

Hirssi on pienijyväinen, gluteeniton, sekä emäksinen vilja. Se on pehmeän miedonmakuinen, mutta hirssi kannattaa huuhdella hyvin ja huolellisesti ennen käyttöä ettei siihen jää kitkerää makua. Tämä pienijyväinen vilja on ravitseva, monipuolinen ja terveellinen. Se sisältää vitamiineja, mutta varsinkin kivennäisaineita.

Amarantti on gluteeniton ja ravinteikas ruohokasvi, jonka siemenent ovat hyvin pieniä. Se on yhtä monipuolinen kuin esim. hirssi. Maku on pähkinäinen. Amaranttikin on hyvä huuhdella huolellisesti ennen käyttöä. Amarantti muuttuu kypsenettäessä jonkin verran geelimäiseksi. Se on hyvä lisä gluteenittomaan ruokavalioon sen hyvien ravintoarvojen vuoksi, sekä juuri monipuolisuutensa vuoksi. Sitä voi käyttää viljojen tavoin mm. leipiin, mysleihin, puuroihin, pataruokiin sekä paahtaa popamarantiksi.

Tein kahdenlaista puuroa, toisen tein normaaliialmonds-768699_1920n mantelimaitoon ja toiseen mantelimaitoon hurahdin kauppareissulla. Siinä on lisämakuna tummasuklaa.

Perinteiseen mantelimaitoon tehty puuron päälle laitoimme lisukkeeksi jäisiä mustikoita, liotettuja auringonkukan siemeniä sekä appelsiinin lohkoja.Mantelimaitopuuro

Suklaanmakuiseen mantelijuomaan tehty puuro sai lisukkeeksi jäisiä punaherukoita ( olipa muutama mustaherukkakin )- ja lakkoja sekä kaakaorouhetta eli kuoritun kaakaopavun palasia.  Tämä annos olisi sopiva ihan herkuttelu hetkiinkin.Suklaapuuro

Mausteeksi olen puuroihin lisännyt kanelia ( Ceylon ) ja vähän Bourbon- vaniljaa sekä Kalaharin suolaa.

Nyt, kun tuli kanelista puhe niin kannattaa tutustua ja lukea kanelin sisältämästä kumariinista, koska se on maksatoksinen aine.MEIDÄNNOKIA - WIN_20160127_174741

Ceylon kanelin kumariinipitoisuus on minimaalinen ja siksi turvallisempi vaihtoehto ainakin jos käyttää niin kuin minä päivittäin puurojenkin päällä.

Kasvislisukkeeksi puolisoni valmisti paistinpannulla punaisista ja keltaisista paprikoista, sipulista, valkoisista- ja mustista pavuista sekä tomaattimurskasta salsan. Mausteena oli Kalaharin suola, chili, mustapippuri ja hieman sokeria. Päälle vielä idätettyjä belugalinssejä. Annos kuva näkyy ylempänä samassa kuvassa suklaapuuron kanssa. Olenkin jo aikaisemmin muistuttanut ja kehunut tomaatin sisältämän lykopeenin monenlaisista terveysvaikutuksista, sen vuoksi pyrimme käyttämään tuoreen tomaatin lisäksi myös käsiteltyjä tomaattituotteita.

Näitä kuvia ottaessa tuli taas hetki, jolloin tuli todistettua, että kun läheisellä on syöpä niin pienikin muutos säikäyttää ja sairastumisen uusiutuminen on päivittäin mielessä. Miehelläni on olkapää jäätynyt ja hän kysyi, että tuntuuko tässä olkapäässä jotakin kohoumaa. Onneksi siinä ei ollut mitään poikkeavaa, mutta se säikähdys ja paniikki oli sitä luokkaa ja sai hetkeksi yliotteen, että hyvä kun uskalsin tunnustella.

Toinen tapahtuma, joka oli ihanan yllätävä näitä kuvia ottaessa oli meidän kauan kadoksissa olleiden kaulakorujen löytyminen. Muutimme 6-vuotta sitten ja siitä lähtien olemme kaivanneet ja etsineet huonolla menestyksellä kaulakorujamme, jotka ostimme ensimmäisenä yhteisenä jouluna. Korut ovat kaksiosainen sydän eli molemmille tulee puolikas sydän. Avasin eilen salkun, jossa pidän sellaisia ylimääräisiä aterimia, joita emme yleensä käytä vaan ne ovat olleet pakattuina muutosta lähtien. Ja kas siellä olivat myös kaulakorumme. Nyt ne kyllä pysyvät kaulassamme.Kaulakorut

 

 

Yksinäisyys

Minulle tuli pakottava tarve kirjoittaa yksinäisyydestä juuri nyt, keskellä leppoisinta lauantai iltaa, vaikka itseäni yksinäisyys ei henkilökohtaisesti koske ollenkaan. Elän onnellisessa parisuhteessa ja saamme järjestelyjemme johdosta olla puolisoni kera yhdessä joka päivä ja jokainen yö.

Lähipiiriimme kuuluvat kolme ihanaa lastani edellisestä avioliitosta. Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä ovat meneillään omat ruuhkavuotensa. Kuitenkin heillä on aikaa myös meille. Lapsen lapsia minulle on siunautunut jo kahdeksan ja hekin omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että ukki tuntee olemassaolonsa tarpeelliseksi. Vanhemman tyttären nuorin poika, alle eskari-ikäinen, on ottanut tavakseen soittaa melkein joka aamu kuuden jälkeen isoisälleen ja ilostuttaa minua kertoilemalla heleällä ja iloisella lapsenäänellään omia tärkeitä juttujaan. Aina kun lopetamme puhelumme kasvoilleni jää leveä hymy ja tiedän, että päivästäni tulee ihana, tapahtuipa mitä tahansa.

Lisäksi olemme jatkuvasti aktiivisessa vuorovaikutuksessa, meidän molempien vanhempien, sisarusten ja sisarusten lasten kanssa. Läheisimmiksi sisarusten lapsista ovat muodostuneet vaimoni nuorimman sisaren lapset, teini-ikäinen tytär, sekä juuri kuusi vuotta täyttänyt ihanan virkeä nuorimies. Hänen synttäreilleen menemme huomenna.

Kuten edellä olevasta johdanto osasta voi jokainen päätellä. Minulla ja vaimollani, sekä laajalla lähipiirillämme ei yksinäisyys pääse vaivaamaan, koska hoidamme turvaverkkoamme aktiivisesti koko ajan, joka suuntaan. Näin ei valitettavasti ole kaikilla. Yksinäisyydestä on tullut suuri ongelma maassamme vanhojen- , mutta myös nuorien ihmisten keskuudessa. Suurimpana syynä on nykyihmisten lisääntynyt egosentrisyys. On unohdettu kaunis lause, – rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Itsekkyys kalvaa yhteiskuntaamme, kuten koko ajan lisääntyvä syöpä kantajaansa.

human-763137_1280elderly-942049_1280

Alussa mainitsemani pakottava tarve postata yksinäisyydestä juuri nyt, syntyi myötätunnosta herttaista vanhaa rouvaa  kohtaan, jonka sairasvuoteen vierellä vierailin tänään iltapäivällä. Hän oli joutunut naapurikuntaan vuodeosastolle hoidettavaksi, koska hänen omasta kotikunnastaan vuodeosasto on lakkautettu säästötalkoiden vuoksi. Tämä ihminen on kuulunut elämääni enemmän tai vähemmän, jo neljänkymmenen vuoden ajan vaikka ei suoranaisesti sukulaiseni olekaan.

Kun eilen illalla sain kuulla hänen hoitoon joutumisestaan, ajattelin käydä tänään juttelemassa, kun sattumoisin olin samoilla seuduilla liikkeellä. Tiesin omasta kokemuksestani, ettei vieraita vaivaksi asti sairaalavuoteen vierellä yleensä ole. Minulla ei koskaan ole niin kiire, että en ehtisi käydä sairastuneen lähimmäisen luona, koska tiedän, että pienikin vierailu yksinäisen sairasvuoteen äärellä piristää suuresti. Vaikka hänellä on kolme omaa lasta puolisoineen asumassa alle tunnin matkan päässä vuodeosastolta, ajattelin sopivani joukkoon.

Hän otti minut ystävälliseen tapaansa vastaan ja oli aidosti onnellinen, kun tulin juttelemaan hänen kanssaan. Hän kertoi joutuneensa hoitoon jo kaksi viikkoa sitten, eikä kotiin pääsystä ollut vielä tietoa. Koska hän vaikutti hyvin yksinäiseltä istuessaan pienenä ja vaivaisena, siinä vieraan vuodeosaston sängyn reunalla, totesin hänelle retorisesti – kai ne tyttäret ja poika käyvät usein luonasi, kun noin lähellä asuvat ja kaikilla on autot ja vehkeet.child-929935_1920

Poika kävi viikko sitten, mutta tytöt eivät ole käyneet kertaakaan. Soiteltu on. Hän vastasi. Eipä ollut tungosta vierailijoista, jota olin hiukan pelännyt. Kun puolen tunnin kuluttua poistuin hänen huoneestaan, ajatuksissani ja hiukan surullisena kuulemastani. Mieltäni lämmitti hänen ilostunut olemuksensa ja tunsin kädessäni hänen lämpimän kätensä lujan puristuksen, jonka hän minulle soi.

 

Elämä on jatkuvaa taistelua.

Lainasin otsikon hyvän, nyt jo edesmenneen, ystäväni lauseesta, jonka hän kerran yhteisellä työreissulla ollessamme lausahti. Olimme pitkän rasittavan työpäivän jälkeen menossa illalla yökerhon ovella, jo hiukan kevyemmällä mielellä sisään, kun hän puhkesi puhumaan ja puki ajatuksensa sanoiksi: ” Elämä on jatkuvaa taistelua, päivällä leivästä ja yöllä lihasta!” Näin sanoi ystäväni silloin, mutta minulla on nyt hiukan vakavampaa sanottavaa nimenomaan siitä viimeksi mainitusta, eli lihasta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Lähipäivinä on mediassa ollut paljon keskustelua punaisesta lihasta ja lihajalosteista, sekä niiden aiheuttamasta syöpäriskin kohoamisesta. Oman osansa ovat saaneet keskusteluissa myös lihantuottajat ja jatkojalostajat, kuten teurastamot ja niissä todistettavasti tapahtuneet eläinrääkkäykset.

En malta olla työntämättä lusikkaani tähän kuumana kiehuvaan lihasoppaan. Sattuneesta syystä olen omia syöpäriskejäni kartoittaessani törmännyt näihin, nyt puheena oleviin asioihin, jo vuosia sitten. Nyt myös kansainvälinen terveysjärjestö WHO, sekä kansainvälinen syöpäjärjestö IARC ovat julkaisseet omat varoituksensa.

Kiistaton tosiasiahan on, että punainen liha ja sen tuotanto vaarantavat monella muotoa kaikkien meidän terveyttä. Punaisen lihan syöminen sinällään on ihmiselle terveysriski. Liha sisältää eräänlaisiin sokereihin ja sialihappoihin kuuluvaa ainetta nimeltään N-glykolyylineuramiinihappo (Neu5Gc). Tätä ainetta ei ihmiseltä luonnostaan löydy, joten ihmisen elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää vierasainetta vastaan aiheuttaen tulehdusreaktion, joka puolestaan altistaa syövälle. Krooninen tulehdus aiheuttaa myös kakkostyypin diabeteksen, sekä valtimoiden rasvoittumistaudin. Suurin osa muista nisäkkäistä voi syödä punaista lihaa estoitta, koska niiden elimistöihin N-glykolyylineuramiinihappo kuuluu luontaisesti, eikä näin ollen aiheuta kroonista tulehdusta niille toisin, kuin ihmiselle. Kuulostaa epäoikeudenmukaiselta, mutta niin se vain on.

Toinen juttu on se, että lihan kypsentäminen ihmiselle sopivaan, ravinnoksi käytettävään, muotoon lisää suurimmassa osassa terveysriskejä. Lihan grillaaminen ja paistaminen lisää syöpäriskiä, johtuen pinnan palamisen myötä muodostuvista karsinogeeneista. Pitkälle prosessoidut tuotteet, kuten makkarat, kinkut ja muut leikkeet nostavat syöpäriskiä prosessointiin liittyvien säilöntäaineiden ym. myrkkyjen vuoksi. Ajatellaan esimerkiksi suosittu grillimakkara, lisäainepötkö, joka korvennetaan pinnaltaan hiiltyneeksi. Juuri nämä lisäävät merkittävästi kolorektaalisyöpiä, joka on paksu- ja peräsuolisyövistä käytettävä yhteisnimitys.

Oma lukunsa ovat lihantuotantoon kuuluvat geenimuunnellut rehut, sekä suomessakin kasvatettu rehuvilja, joka käsitellään useamman kerran vuodessa rikkakasvimyrkyillä. Rikkakasvimyrkyt sisältävät tunnetusti mm. glyfosaattia, jonka hajoamistuotteena syntyy aminometyylifosfonihappoa (AMPA:a). Glyfosaatti ja aminometyylifosfonihappo, rasvaliukoisina myrkkyinä, kerääntyvät tuotantoeläinten lihaan, kiinnittyen siellä rasvakudokseen. Saamme lihasta elimistöömme voimakkaasti syöpää aiheuttavia kasvinsuojelumyrkky jäämiä.

Mainittakoon kuriositeettina sellainen tosiseikka, että lihantuotanto aiheuttaa 51%:a maailman hiilidioksidi päästöistä. Eettiseen puoleen sen enempää tässä postauksessa puuttumatta kerron, että viimeaikaiset eläinrääkkäysvideot teurastamoilta ja huolestuttavat artikkelit lihantuotanto tiloilta, eivät ole omiaan lisäämään tuotantolihan houkuttavuutta ihmisravintona.

 

 

 

Huijausta, hiukkasia ja syöpää

Olen hämmästyneenä seurannut keskustelua päästöhuijauksesta, josta jäi ensimmäisenä kiinni Volkswagen ja heti perään luonnollisesti saman konsernin muutkin merkit. Myöskin kilpailevilta merkeiltä on paljastunut huomattavia ylityksiä säännellyissä päästöissä.

En ole hämmästynyt huijauksen paljastumisesta. Itse huijauksessa olen hämmästynyt vain siitä, miten alkeellisella ja yksinkertaisella tavalla se on onnistunut. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta direktiiviä, jolla pystyttäisiin mittaamaan säänneltyjä päästöjä myös luonnollisessa ajotilanteessa eli RDE:tä (Real Driving  Emissions), mutta ei siitä sen enempää tässä yhteydessä. Huijaustekniikasta on kirjoitettu jo liikaakin. Niin paljon, että vakavampi puoli asiassa on jäänyt täysin vaille huomiota.

Suomessa puhutaan lähes pelkästään hiilidioksidi eli CO2 päästöistä. Hiilidioksidi on toki ihmisten toimien aiheuttama kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa mm. ilmaston lämpenemistä mutta täytyy muistaa, että se on myös elämää ylläpitävä välttämätön aine esimerkiksi soluhengityksen vuoksi. Juuri tässä ominaisuudessa meille syöpäpotilaillekin hyödyllinen aine. Ehkä hiilidioksidi puhuttaa sen vuoksi, että autojen myyntiverotus ja käyttömaksut määräytyvät lähinnä CO2 päästöjen mukaan.

Tässäkin tapauksessa fokukseen nousevat taloudelliset intressit. Tärkeämmät seikat, kuten terveys tahtoo taas unohtua. Huijauksessa oli kuitenkin kysymys aivan muusta kuin paljon puhutusta hiilidioksidista. Kyseessä olivat säännellyt päästöt eli typenoksidipäästöt (NOx) ja pienhiukkaspäästöt (ppm). Mielestäni juuri näistä päästöistä kannattaisi puhua enemmän, koska ne vaarantavat todistettavasti meidän kaikkien terveyden ja hengen.

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on tutkinut yhdessä kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n kanssa dieselpakokaasujen sisältämiä typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöjä ja toteavat työryhmän yksimielisellä päätöksellä, että ne aiheuttavat esimerkiksi keuhkosyöpää. Hiukkaspäästöt onkin nostettu vaarallisuudessaan 1- karsinogeenien listalle esimerkiksi sellaisten aineiden rinnalle kuin asbesti, formaldehydi, plutonium, neutronisäteily jne.  Juuri NOx päästöjen peittämisestä VW:n huijauksessa oli kysymys. Syöpää aiheuttavat typenoksidipäästöt ylittyivät n. 40 kertaisesti! Näin suuret kansainväliset valmistajat suhtautuvat asiakkaidensa syöpäriskeihin.

Uusiin dieselautoihin tuli pakolliseksi vuonna 2007 DPF-suodatin (Diesel Particulate Filter), joka suodattaa osan pienhiukkasista, kuitenkin alle pm 2,5 hiukkaset tulevat suodattimen läpi suoraan hengitysilmaamme. Tämä kansankielessä hiukkassuodattimeksi tai hiukkasloukuksi nimetty DPF onkin osoittautunut ongelmalliseksi kapineeksi. Varsinkin sunnuntaiautoilijoiden ja muuten vähemmän ajavien autoissa. Dieselautot lisääntyivät vähemmän ajavienkin keskuudessa sen jälkeen, kun uusien autojen verotus muuttui 1.1.2008 alkaen päästöperusteiseksi ja uusien dieselautojen hinnat halpenivat niiden pienempien hiilidioksidipäästöjen vuoksi.

Paljon ajavilla, kuten ammattiautoilijoilla DPF toimiikin joten kuten, koska toimintaperiaate on sellainen, että hiukkassuodatin täyttyy vähitellen suodattamistaan pienhiukkasista ja kun suodattimen jälkeen pakoputkessa oleva anturi antaa riittävän paljon pienemmän painelukeman, kuin ennen suodatinta oleva anturi, moottorin ohjainlaite saa signaalin, joka käynnistää suodattimen regeneroinnin. Kansanomaisesti sanottuna moottorin ohjainlaite antaa moottorille ylimääräistä polttoainetta, jota moottori ei saa poltettua vaan se valuu palamattomana hiukkassuodattimeen ja palaa siellä, polttaen  hiukkasloukkuun aiemmin kerääntyneet hiukkaset. Tämä pahaa hajua tuottava toiminto silloin tällöin varmistaa sen, että hiukkassuodatin toimii taas niin kuin se on suunniteltukin toimimaan. Se suodattaa haitallisia pienhiukkasia vähemmäksi pakokaasusta.

Ongelmat syntyvät siitä, että regenerointi vaatii alettuaan pidemmän ajon ja sen, että suodatin pysyy tarpeeksi kuumana riittävän kauan, muuten regenerointi keskeytyy. Paljon ajavilla homma toimii, mutta vähemmän autoilevat ajavat yleensä lyhyempää matkaa ja regenerointi keskeytyy alkaakseen aina uudelleen keskeytyäkseen jälleen. Kun keskeytyksiä tulee tarpeeksi monta regenerointi ei suostukaan toimimaan loppuun ja hiukkasloukku jää tukkoon. Auto menee niin sanottuun vikasietotilaan, kierrokset putoavat ja mittaristoon syttyy moottorihäiriöstä kertova ilmoitus ja kehotus mennä korjaamolle. Korjaamolla havaitaan testerillä tukkeutunut DPF- suodatin. Suodatin voidaan joskus regeneroida pakotetusti testerin avulla, mutta yleensä regenerointi ei onnistu edes parametreja huijaamalla.

Uusi DPF eli hiukkassuodatin maksaa automerkistä riippuen 1500-6000 euroa ilman asennustyölaskua, joten tässä vaiheessa asia muuttuu hyvin mielenkiintoiseksi. Onhan kustannus vähän ajavalle autoilijalle kohtuuttoman tuntuinen. Eipä hätää autoilijan kannalta! Yleensä kun ongelma ilmenee siihen pyritään löytämään mahdollisimman edullinen ratkaisu, ilman suurempaa huolta ratkaisun eettisyydestä. Niin tässäkin tapauksessa.

Suuret ketjuttuneet nimekkäät korjaamot, sekä pienemmätkin pajat markkinoivat suomessakin vaivatonta ratkaisua tähän ongelmaan. Kymmenesosalla uuden suodattimen hinnasta Noin 500€: lla suoritetaan tukkeutuneen suodattimen tyhjäys/ohitus, ohjelmointi moottorin ohjainlaitteeseen, joko dignostiikkapistokkeen kautta, vaihtamalla muistipiirin tai ohjelmoimalla ECU:n nastoista BDM-laitteella. Kun poistetaan hiukkassuodatin käytöstä vältytään, vikasietotiloista ja tyhjennyspoltoista. Katsastuksessa mitattavat päästöt eivät lisäänny eikä poisto aiheuta vikakoodeja. Päin vastoin CO2-päästöt laskevat hieman DPF:n poiston myötä, kuten polttoaineen kulutuskin.

Tähän edellisessä kappaleessa mainittuun vähintäänkin arveluttavaan ja syöpäriskiä suuresti lisäävään moraalittomaan tekoon houkuttavat, suuren taloudellisen edun lisäksi pari muutakin seikkaa. Ainakin Audi, Seat, Skoda ja VW kieltävät biodieselin käytön autoissa joissa on DPF. Isompi tekijä on varmasti se, että paljon ajetuissa, jo väljistyneissä moottoreissa regeneroinnissa sylintereihin tuleva ylimääräinen polttoaine valuu männänrenkaiden ohi öljytilaan, jolloin ylimääräinen polttoaine lisää moottoriöljyn määrää ja huonontaa öljyn viskositeettia aiheuttaen ylimääräistä kulumista ja moottorivaurioita.

Edellä kerrottujen seikkojen vuoksi hengitämme enemmän ja enemmän syöpää aiheuttavia pienhiukkasia ja typenoksideja. Siinä jälleen yksi syy siihen miksi syöpä lisääntyy keskuudessamme räjähdysmäisesti. Tekemällä oikeita valintoja voimme kaikki vaikuttaa asiaan.

 

 

 

 

Optinen harha

Täytyi palata hetkeksi teemaan, jota käsittelin eilen artikkelissani: ”Ei kiirettä kuolemaan.” Tänään on nimittäin kuopukseni eli pahnanpohjimmaisen syntymäpäivä. Nuorin lapseni täyttää vuosia. Onnittelin poikaani aamulla ja sen jälkeen olen ihmetellyt peilin ohi kulkiessani, kuinka voi olla mahdollista, että peilistä minua tapittava kaljupää näyttää aivan kolmekymppiseltä, ei päivääkään vanhemmalta.

Aikani ihmeteltyäni olen tullut siihen tulokseen, että joko minä katselen peiliä ruusunpunaisten lasien läpi tai sitten katseeni on kehittynyt niin selektiiviseksi, että se siloittaa naamassani olevat rypyt. Tai onkohan niin että vuodet ovat kohdelleet minua niin hellästi, että ikääntymisen jälkiä ei ole tullut. Toiveajattelua. Todennäköisintä on se, että yltiöoptimistisuudessani en vain suostu näkemään todellisuutta selvänä. Se kuitenkin on poikani, joka tänään täyttää kolmekymmentä vuotta. Paljon onnea hänelle!

Ei kiirettä kuolemaan

Minulla oli ilo viettää 55 synttäreitäni muutama päivä sitten. Tunnen suurta tyytyväisyyttä ja onnentunnetta siitä, että olen saanut elää näin pitkän ihanan elämän. Vaikka moni lääkärikin on kehottanut minua tekemään testamenttini, jo vuosia sitten. En ole antanut periksi, elämänhalu on aina voittanut. Olen toki joutunut muuttamaan elämäntapojani moneen kertaan terveempään suuntaan.

Ihmettelen usein, kuinka vähän nuorena osaa arvostaa elämän suurta lahjaa. Keskustelen mielelläni ihmisten kanssa päivittäin ja olen pannut merkille, että useimpien ihmisten puheissa nousevat esiin termit kiire, oravanpyörä, ajanpuute, ruuhkavuodet, sekä muut trendikkäät sanat. Olen antanut monelle tutulleni hyväntahtoisen neuvon: – Aloita downshiftaus ajoissa, ajattele itseäsi ja läheisiäsi, laita elämäsi prioriteetit oikeaan järjestykseen. Vastaukseksi kuulen liian usein saman fraasin: – Jonkun nämäkin työt on tehtävä.

Aivan oikein. Allekirjoitan edellisen lauseen, mutta pääpaino lauseessa on mielestäni ehdottomasti sanalla jonkun. Jonkun hommat on hoidettava, mutta tuletko koskaan ajatelleeksi, että sen jonkun ei tarvitse olla juuri sinä. Moni pitää itseään korvaamattomana nimenomaan työelämässä, mutta minä joudun valitettavasti toteamaan siihen, että vaikka kyseinen ajattelutapa kieltämättä hiveleekin itsekkäitä mieliämme, se on pelkkää kaunista harhaa.

Jokainen meistä on korvattavissa työelämässä, vieläpä hyvin helposti. Tämä virke on karua luettavaa meille itsekeskeisille paskiaisille, jotka juoksemme oravanpyörässämme kuvitellen olevamme tärkeämpiä, kuin kukaan muu. Tämäkin ajattelutapa on ymmärrettävä. Onhan jokainen meistä oman elämänsä tärkein ihminen.  Voit testata väittämäni ottamalla pöydälle lasillisen vettä, jonka jälkeen työnnä sormesi vesilasiin. Kun hetken kuluttua otat sormesi vesilasista, tarkkaile veden pintaa. Jos veteen jäi sormesi kokoinen kuoppa olet töissäsi korvaamaton mutta, jos veden pinta tasaantuu olet täysin korvattavissa. Mutta rakas ystäväni ja lukijani, jos tässä kappaleessa esittämäni tylytys sai suupielesi kääntymään alaspäin ja alahuulesi venyi, kuin pajatson kuppi. Äläpä hätäile tyyli muuttuu heti seuraavassa kappaleessa.hand-619733_1280

Sinä olet täysin ainutlaatuinen ja korvaamaton läheisillesi. Kukaan ei voi korvata läsnäoloasi läheistesi elämässä, olet heille todella tärkeä. Älkää pitäkö toisianne itsestäänselvyytenä, vaan panostakaa yhdessäoloon ja tarttukaa elämänne jokaiseen hetkeen niin kuin se olisi viimeisenne. Pysähtykää miettimään elämäänne ja ihmissuhteitanne. Hoitakaa suhteitanne läheisiinne, koska vaikka työsi hoitaakin se kuuluisa joku, sinua ihmisenä ei kukaan voi korvata. Jos jäät odottamaan, että oravanpyörän vauhti hidastuu, odotat turhaan, vauhti vain kiihtyy mitä kovemmin siinä juokset. Sinun on itse pysäytettävä oma oravanpyöräsi.

Moni ehti jo varmasti ajatella, että mikä tämä tyyppi luulee olevansa, kun kuvittelee voivansa antaa elämänohjeita viisaammilleen? En todellakaan yritä nostaa itseäni millekään jalustalle, enkä halua esittää elämäntaitovalmentajaa tai minkäänlaista muutakaan gurua. On vain niin, että itse olen ollut lähes neljäkymmentä vuotta kuvaamanilainen oravanpyörässä juoksija.  Minä omassa erinomaisuudessani kuvittelin olevani korvaamaton ja kuolematon, kun juoksin rahan tai muun epäolennaisen syyn, kuten kunnian perässä yötä päivää vuodesta 1976 vuoteen 2013. Ja juoksisin varmaankin edelleen, ellen olisi saanut apua yllättävältä taholta. Luojan lempilapsi ja onnetarten ottopoika kun olen sain muistutuksen kuolevaisuudesta pienisoluisen keuhkosyövän muodossa maaliskuussa 2013. Vasta vakava sairastuminen sai minut pysähtymään, ajattelemaan ja jopa tajuamaan, mikä tässä elämässä on olennaista ja tärkeää.

Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä, kiireet ovat jääneet taakse ja nautin elämäni jokaisesta hetkestä enemmän, kuin koskaan ennen osasin. Olen joutunut nöyränä toteamaan, että entisen työni hoitaa aina joku ja hommat pyörivät vähintään yhtä hyvin, kuin minun ollessani remmissä. Nyt kun seuraan sivusta ihmisten sinkoilemista työurillaan ja kuuntelen heidän valituksiaan kiireestä, toivon sydämestäni, että joku heistä tajuaisi hiljentää tahtia. Stressihormonin koholla pitäminen edesauttaa vain vakavien sairauksien puhkeamista.

Tässä vaiheessa mieleeni nousee DNA:n viimeisin mainoskampanja televisiossa. Siinä ihminen on juuri em. Oravanpyörässä. Mainos on nimeltään: Mitä elämä on? Ja sloganeita siinä: ”elämä on mahdollisuus” ja ”elämä on valintoja.”

Palatakseni alkuperäiseen teemaan. Ikätoverini sanoi minulle, että: ”kyllä me olemme vanhoja, kun meillä on jo 55v. mittarissa.” Vastasin hänelle, että: ” ei vanhenemista kannata pelätä, vanheneminen on ainoa tapa saada elää pitkä kokemusrikas elämä.” Jos vanheneminen loppuu, myös elämä loppuu.