Pieniä terveyspommeja

Artikkelin nimi pieniä terveyspommeja kuvaa hyvin tämän kertaista artikkelia ja ruokaohjeita.

Ruokien raaka-aineet ovat terveellisiä.

Raaka-aineissa on myös kotimaisia villiyrttejä sekä luonnonantimia.

Luonnosta raaka-aineiden kerääminen on myös terveyspommi henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.

Metsässä liikkuminen epätasaisessa maastossa aktivoi tehokkaasti kehon eri lihaksia sekä hiljaisuus tuo mielenrauhaa ja laskee mm. stressitasoa. Mikäs onkaan mukavampaa kuin nauttia metsän äänistä ja luonnon väreistä. Metsässä ja pelloilla hortoilu aktivoi myös aivojamme, kun etsimme syötäväksi sopivia villiruokia. Kaiken lisäksi hortoilu on ekologista.

Kerää villiruokaa vain puhtailta alueilta ja tarpeeksi etäältä isoista teistä. Huomioi myös jokamiehen oikeudet, koska kaikkien villiyrttien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Jokainen meistä tietää, että liiallinen jatkuva stressi kuormittaa elimistöä, myös aivojamme. Stressaantuneena tai yliväsyneenä tulemme helposti hajamieliseksi ja muistikin tuntuu pätkivän. Hermotkin ovat tiukalla kuin ” viulunkieli” ja pienetkin asiat saa ärsytyskynnyksen nousemaan tai itkun tulemaan. Kokemusta on, kun olimme reilun vuoden muistisairaan omaisemme omaishoitajana. Hänen vuorokausi rytmi oli vaikeimmassa vaiheessa aivan sekaisin ja piti olla onnellinen jos yössä sai nukuttua reilun tunnin yhtenäistä unta.

Tämän kertaisissa raaka-aineissa ei ole muuta eläinperäistä kuin hunaja, jota on porkkanoissa ja chiavanukkaassa. Vegaani voi halutessaan käyttää muuta makeuttajaa.

Olen sitä mieltä suuresti, että ihminen on sitä mitä syö. Ravintotiheät, terveelliset ja värikkäät ruoat sekä riittävästi hyvälaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio tuo energiaa, terveyttä ja jaksamista arkeemme. Tässä on hyvä muistaa kuitenkin, että joskus mielihyvää tuo herkuttelu tai mässäily. Liian tiukkapipoinen ei tarvitse olla jos suurimman osan ajasta syö terveellisesti puhtaista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Puolison sairastuttua syöpään olemme ruokavaliomme koostaneet niin , että 70-80% on raakaravintoa ja loput kypsennettyä ja lämmintä.

Puolison syövästä puhuttaessa taas alkaa piina kuukaudet, koska tänään posti toi kutsukirjeet syöpäkontrolliin, jossa oli ajat verikokeisiin, röntgeniin sekä syöpälääkärin soittoaika tuloksille. Huh huijakkaa, pelkkä ajatuskin syöpälääkärin soitosta nostaa paniikin pintaan. Olen tullut vuosien saatossa siihen tulokseen, että ei tähän totu ja oikeastaan joka kerta jännittää enemmän mitä kauemmin aika kuluu. Takaraivossa jyskyttää 5- vuoden ennusteen raadollisuus.

Teimme viikonloppuna ison annoksen lämmintä ruokaa porkkanoista, suppilovahveroista sekä pakastetuista horsmista.

Saimme suppilovahveroita serkulta ja hänen vaimoltaan. Niistä teimme kaurakermaan kastiketta, johon tuli runsaasti sipulia sekä mausteeksi suolaa ja mustapippuria. Lisäksi paistoin pannulla oliiviöljyssä horsmanversoja, joita pakastimme paljon viime keväänä.

Mausteeksi horsmanversoihin laitoin hieman suolaa, mustapippuria ja lopuksi sitruunamehua päälle. Paistoin horsmanversot rapeaksi.

Uuniporkkanoihin laitoimme mausteeksi hieman suolaa, rosmariinia ja mustapippuria. Päälle loraus oliiviöljyä sekä hunajaa. Porkkanat oli uunissa 200 asteessa n. 30 min.

 

Annokseen lisukkeeksi vielä kevyttä, vatsaystävällistä ja terveellistä hapankaalia. Hapankaali sisältää maitohappobakteeria, joka on hyväksi suoliston terveydelle

Lisäksi tein kahta erilaista chiavanukasta isohkon annoksen, koska se säilyy muutamia päiviä jääkaapissa ja laitan ne kulhoon kerrosvanukkaaksi. Kutsun sitä usein myös ” raaka kiisseliksi”, koska chian siemenet geeliytyy nesteen kanssa. Pikkuruisia chian siemeniä olen hehkuttanut aiemminkin. Siemenet sisältävät mm. Omega-3- rasvahappoja, proteiineja sekä kuituja.

Voit käyttää chian siemeniä vanukkaissa, raakaruuissa, smoothiessa, raakakakuissa ja leivonnassa ym. ruoan valmistuksessa

Nesteen sekaan ei kannata laittaa liian runsaasti chian siemeniä, koska se imee runsaasti nestettä. Huomioithan tämän myös chian siementen käytössä, koska jos käytät niitä ilman liotusta ne alkavat turvota elimistössä.

Vanukkaaseen tuli nesteeksi omenamehua, tämänkin saimme serkulta ja hänen vaimoltaan.

Raaka-aineet : 4 dl omenamehua sekä 4 rkl chiansiemeniä. Seos geeliytyi jääkapissa n. vuorokauden, mutta toki siihen riittäisi huomattavasti vähempikin aika. Lisäsin vanukkaaseen lopuksi puolikkaan ison avocadon, 2 rkl seesaminsiemeniä ( liotettuja. ) sekä 2½ rkl kuusenkerkkiä ja porasin sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Kuusenkerkät tuo vanukkaaseen mm. vitamiineja ja raikasta makua. Voit laittaa kuusenkerkkiä vähemmänkin jos et pidä kerkkien mausta.

Seesaminsiemeniä käytämme lähes päivittäin ja yleensä smoothien seassa, koska seesaminsiemen sisältää kalsiumia. Se on hyvä kalsiuminlähde, koska emme käytä juurikaan maitotuotteita. Siemenistä on helppo valmistaa myös ” maidonkorviketta” eli seesaminsiemenjuomaa.

Toiseen vanukkaaseen tuli raaka-aineeksi: 4 dl kauramaitoa sekä 4 rkl chiansiemeniä. Tämä vanukas tekeytyi myös jääkaapissa saman verran kuin toinen vanukas oli n. vuorokauden. Sekoitin vanukkaaseen lorauksen hunajaa, 3 rkl idätettyjä vehnänjyviä, 1 pienehkö banaani, hieman vaniljajauhetta sekä 1 rkl Carob- jauhetta. Tämäkin seos porataan sauvasekoittimella, mutta en samettisen pehmeäksi vaan halusin jättää ” sattumia” vehnänjyvistä.

Vanukkaan päälle ripottelin vielä vadelmia, kuusenkerkän neulasia, vehnänjyviä, pakastettuja horsmankukkia sekä Carob- jauhetta.

Vehnänjyvät ovat aivan ihanan herkullisia idätettynä ja saat monikertaisesti niiden terveyshyödyt käyttöön juuri idätettynä tai versotettuna. Versotettuna voit tehdä siitä super-terveellistä runsaasti lehtivihreä sisältävää juomaa. Lehtivihreä puhdistaa tehokkaasti elimistöämme.

Idättää kuten versottaakin on helppoa, kun vain on tarkka hygienian suhteen. Astiakaappimme onkin kovassa käytössä, koska idätämme siellä linssejä, herneitä, tattaria, hirssiä, venhänjyviä ym. ym. kaikkea mahdollista olen innokas idättämään.

Carob- jauhe on monipuolinen ja ihanan pehmeän ja herkullisen makuinen. Käytämme sitä vaihteluna raakakaakaolle.  Carob- jauhe jauhetaan Johanneksenleipäpuun eli carobin siemenistä. Carob- jauhetta käytän eniten raakasuklaan maustamiseen.

 

 

 

 

Bataattia ja sieniä

Näin kevään tullessa alan tyhjentämään tehokkaasti pakastimia, että saadaan taas ensi kesän tuoreelle sadolle tilaa. Toki käytämme koko vuoden pakastimen antimia, mutta nyt kevään kääntyessä olemme alkaneet tekemään esim. sieniruokia paljon, koska niitä on vielä pakastimessa runsaasti. Viime syksynä oli  runsaasti varsinkin kangasrouskuja, mutta myös suppilovahveroita saimme.

Tämän bataattiherkun teki puolisoni eräänä päivänä ja oli kyllä todella hyvää. Ohje löytyi Juuri näin- kirjasta, jota hieman muutimme sen mukaan mitä raaka-aineita kotoa löytyi. Tuo kirja on todella monipuolinen ja siinä on tosi kivoja ohjeita juuresten käyttöön ruoan valmistuksessa.

Tämä ohje ei ole vegaaninen, koska kuorrutteena on käytetty ” normaalia eläinperäistä” juustoraastetta.

Annokseen tuli 1 isohko bataatti. Bataatti pestään ja leikataan siivuiksi. Bataattisiivujen päälle sivellään oliiviöljyä, mustapippuria ja hieman suolaa. Sen jälkeen laitetaan esipaistumaan uuniin 200 asteeseen n. 15 min.

Bataattien esikypsyessä uunissa valmistetaan sienikastike. Sienet ( käytimme suppiolovahveroita n. ½ litraa )  ja sipuli kuullotetaan öljyssä tai voissa pannulla. Puolisoni laittoi ensin sipulit pannulle ja kuullotti niitä ennen sienien laittamista ja lisäsi sipuleihin hieman suolaa sekä sokeria. Sitten lisätään sienet ja ruskistetaan. Itse tykkään mieluummin paistaa öljyssä, voi haisee minun mielestä ” lehmän hengelle”.

Kun sipulit ja sienet on kuullotettu ja saaneet väriä, kaadetaan sekaan kerma, itse käytimme kaurakermaa. Kastike keitetään kasaan ja maustetaan suolalla sekä mustapippurilla.

Valmis kastike levitetään esikypsytettyjen bataattiviipaleiden päälle sekä lisätään vielä juustoraaste päällimäiseksi.  Tämän jälkeen bataattiviipaleet täytteineen laitetaan uuniin n. 15 min.

Jos haluaa vegaanisen version niin useimpien kauppojen valikoimiin kuuluu hyvänmakuisia vegaanisia juustoja.

 

Lämpimän bataattiruon lisukkeeksi tein puolukka- kaalisalaatin.

Hurautin ajaa pienehkön kerä- ja parsakaalin raasteeksi monitoimikoneella ja lisäsin raasteen sekaan puolukoita sekä lisäilin sitten lautaselle raasteen sekaan liotettuja tattarinjyviä, koska teen kerralla aina ison annoksen raastetta ja siihen voi lisätä aina jyviä, linssejä, papuja, tofua ym.

Raasteen kastikkeeseen tuli oliiviöljyä, hunajaa, hieman suolaa ja sitruunamehua sekä valkoviinietikkaa. En mitannut raaka-aineiden suhteita vaan tein suutuntumalla eli makumieltymyksen mukaan. Sekoitin kastikkeen raasteen sekaan ja annoin makuuntua jääkapissa reilun tunnin.

Idättämällä, liottamalla ja versottamalla saat ruokien ravintoarvot hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Siemenet ovatkin usein kasvien ravintorikkain osa, joita kannattaa hyödyntää.

Liotettuja sekä idätettyjä tattarinjyviä voi käyttää mm. salateissa, smoothiessa, tuorepuuroissa, raakaleivonnassa. Käytämme itse molempia versioita.

Tattarijyvien käsittelyssä kuten yleensäkin idätyksessä, liotuksessa ja versotuksessa on hyvä olla huolellinen ja itse kiehautan lasipurkin ennen käyttöä.

Huuhtelen huolellisesti tattarinjyvät ja liotan noin yön yli, lyhempikin aika riittäisi. Sen jälkeen kaadan liotusveden pois ja huuhtelen tattarinjyviä muutamia kertoja kylmällä vedellä, sitten kuumalla vedellä ja vielä pari kertaa kylmällä vedellä.

Tattarien päälle muodostuu vaaleanpunaista limaa liotuksessa, jonka vuoksi liotusvettä ei käytetä ja tattarinjyvät huuhdellaan huolellisesti. Sen takia varmuuden maksimoimiseksi huuhtelen monta monituista kertaa ettei limaa jää vain ollenkaan jyviin.

Tattari on terveellinen raaka-aine, joka on herkullinen myös lämpimissä ruoissa sekä leivonnassa. Tattaria on saatavana kaupoissa esim. kokonaisina -ja rikottuina suurimoina, hiutaleina, jauhoina ym. Tattarihiutaleita tykkään käyttää aamupuurona esim. hunajan tai hillon kanssa.

 

Syyskuun lopun tunnelmia

Mukavaa syysiltaa kotikaupungistamme.

Tulimme kotiin, koska puolisollani oli tänään hoitajan vastaanotto terveyskeskuksella ja jatkoa seuraa huomenna lääkärin vastaanotolla.

Vastaanoton syy on vuosikontrolli ja nyt muutaman päivän ajan on pitänyt mitata verensokeria ja verenpainetta. Puolisollani on jo useita vuosia ollut lääkitys ” elintaso” sairauksiin. Verenpainelääkitys on ollut tauolla aika kauan, koska verenpaine laski liian alas lääkityksellä. No, nyt tämän puolen vuoden univelan, väsymyksen ja stressin yhteisvaikutuksesta verenpaine on koholla ja yläpaine huitelee välillä lähes 170 ja alapainekin lähellä 100.  Korkea verenpaine on iso riski terveyden kannalta ja edesauttaa monia sairauksia, varsinkin, kun puolisoni sairastaa 2 tyypin diabetesta, joten toivottavasti paineet saataisiin nopeasti normaalitasolle.

Täytyy taas kiitellä oman alueemme terveydenhoitopalvelua, koska puolisoni sai jo huomiselle päivälle lääkärin ajan käytyään ensin mukavan sairaanhoitajan luona. Suurin toive verenpaineen alenemisen lisäksi on, että hän saisi lääkkeet neuropatiaan.

Mietimmekin ja keskustelimme miten saisi kokonaisvaltaisen mielenrauhan kaikesta myllerryksestä huolimatta, kun huomasimme verenpaineen olevan koholla. Minähän tein Uudenvuodenlupauksena sen, että järjestän mielenrauhaa ja rauhoittumista enemmän itselleni. No, mönkään on osittain mennyt ja täytynee tehdä uusi lupaus tulevalle vuodelle.

earth-2611137_1920Tuo onkin sellainen juttu, että helpommin sanottu kuin tehty ainakin omalla kohdallani. Toki välillä mielen tyhjennys onnistuu oikein hyvinkin, mutta joskus jo muutaman minuutin rauhoittumisen jälkeen pyrkii ” sata asiaa” mieleen, joita ratkon mielessäni.

Seesteisellä ololla en pyri sellaiseen teennäiseen onnellisuuden tilaan vaan ajattelen aina, että myös huonot ja vaikeat asiat on käsiteltävä ja ratkaistava. Mielen pitäminen valoisana ja positiivisena auttaa kulkemaan aina vaikeidenkin asioiden yli helpommin. Mutta enää en ota stressiä siitä, että olon pitäisi olla positiivinen vaan puolison sairastuttua opettelin, että joku päivä saattaa olla mielellisesti hyvinkin negatiivinen ja tuntuu suossa tarpomiselta, mutta tuollaisetkin päivät täytyy käydä läpi ja miettiä mistä johtuu, sekä miten pääsen tuosta suosta pois. Ja asiathan selviävät yleensä keskustelemalla. Siskoni tytär sanookin aina minulle, että sinä mietit asiat niin syvällisesti.

Keskustelusta puheen ollen keskustelemme paljon puolisoni kanssa ja se on tärkeää, mutta muuten hänellä ei ole valitettavasti tällä hetkellä muita luotettavia keskustelukavereita hänen parhaan kaverinsa nukuttua ikiuneen reilu kymmenen vuotta sitten. Siksipä olikin ihana juttu puolisonikin mielestä, kun kesällä meidän syntyselkosilta lähtöisin oleva nuori nainen, vaikkakin hän asuu jo Keski- Suomessa oli käymässä puolisoni äidin luona ja mummon mentyä nukkumaan puolisoni oli saanut jutella hänen kanssaan pitkät tovit syvällisiäkin asioita.

Sitten anteeksi anto, sitä olen miettinyt tässä tilanteessamme usein ja myös puolisoni sairastuttua.  Usein ihmisten  ratkaisuja tai käyttäytymistä ei voi hyväksyä, mutta anteeksi antaminen helpottaa itseämme eteenpäin menemisessä. Tuosta kyseisestä asiasta keskustelin ja keskustellaan usein  puolisoni äidin kanssa, kun hänellä on oikein vaikeaa ja valamme uskoa, että hän on dependent-441407_1920edelleen arvokas ihminen. Ja hän sanookin usein, että tuntee itsensä arvokkaaksi ja ihmisarvoiseksi, kun olemme hänen luonaan ja annamme hänelle aikaamme. Työni puolesta olen saanut jutella ja olla vanhusten kanssa yli kymmenen vuotta ja toivon, että osaisimme arvostaa vanhuksia ja käydä kuuntelemassa sekä pitämässä heitä kädestä. Vanhoissa asuu viisaus.

old-age-957492_1920

Pari viikkoa  sitten kävimme taas siskoni kanssa kehitysvammaisen enomme luona tukitalolla. Ja siellä tuli mieleeni, että voi, kun osasimme olla yhtä avoimia ja suvaitsevia toisia kohtaan, kuin tukitalon asukkaat. Heillä ei ole jännitettä koskettaa vieraampaakaan ihmistä. Heiltäkin meillä olisi opittavaa ja pidänkin hyvin tärkeänä, että enomme tietää, että hän on meille tärkeä ja rakas. Olen onnellinen, että olen saanut pienestä pitäen kasvaa nähden häntä usein.

Nyt olemme kuitenkin kotona ja meinaan totaalisesti ” laittaa aivot narikkaan” ja katsoin tänään jopa mustavalkoisen suomalaisen elokuvan sekä lenkkeilin kaksi kertaa.  Lenkkeily on miellyttävää mielenrauhaa ja minulle ei ole väliä olenko 20170922_122711_resized luonnon keskellä vai kaupungissa, koska kaupungistakin löytää paljon kauneutta. Mutta se on todettava, että kovin stressaantuneena ei mikään voita aivan hiljaista metsää, varsinkin kuivaa kangasta, jossa on puita ja jäkäliä. Mutta en yleensä lähde vastakkain asettelemaan maaseutua ja kaupunkia, koska vietämme molemmissa aikaa ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.20170901_144234_resized

Ruokavalion olemme pyrkineet pitämään mahdollisimman terveellisenä ja raakaravinnon pääasiassa ruoassamme, mutta nyt, kun olemme käyneet puolisoni äidin luona sairaalassa ja vuodeoastolla niin nälän yllättäessä tulee syötyä ”mättöä” ja monessa suolapitoisuuskin on verrattain korkea, samoin rasvanlaatu ei ole paras mahdollinen. Nyt teimmekin päätöksen, että otamme omat eväät mukana.  Puolisoni triglyt oli labra- arvoissa sen verran koholla, että ruokavalion lipsuminen ei ole ollut hyvä juttu. Samoin jos neuropatiaan saisi hyvän lääkityksen niin liikkuminen olisi mahdollista mikä vaikuttasi positiivisesti sairauksien hoidossa. Minähän olen sellainen liikunnan puolestapuhuja.

Liikunnaniloa sain seurata viikonloppuna, kun olin seuraamassa tätitettävän jalkapalloturnauksia ja samalla sain viettää aikaa tätitettävien kanssa mukaan lukien heidän pieni karvainen iltatähti. Ihana seurata lasten välitöntä iloa ja joukkueen hyvää henkeä.  Täytyy sanoa, että kyllä heillä on kokoonsa nähden todella hyvä kunto, kun päivän aikana oli viisi peliä ja pelin into säilyi loppuun asti ja taisipa suurimmalle osalle pienistä pelaajista jäädä energiaa vielä jäljellekin.

SuppilotOlemme harrastaneet myös hyötyliikuntaa ja ehtineet kerätä jo puolukoita sekä suurta herkkuamme suppilovahveroa. Suppilovahverohan on mukava kerättävä ja terveellinen lisä ruokavalioon. Muutenkin hyvin monipuolinen raaka-aine ruoan laitossa, sopii hyvin keittoihin, kastikkeisiin, pataruokiin, piirakoihin, salaatteihin ym. Sieniä olisikin hyvä lisätä ruokavalioon ja sieni itsessään on kevyttä herkkua.

Tänä aamuna puolukka pääsi aamusmoothieen.

Smoothieen tuli: 2 dl puolukoita, 2 dl aroniaa, 6 kpl taateleita, ½ avocado, 1 iso lehtikaalin lehti sekä   ½ dl herneproteiinia. Nesteen määrää en mitannut 20170927_212948_resizedtarkkaan, koska tein tällä kertaa paksumpaa ja lisäsin hitaasti nestettä blenderin käydessä. Herneproteiinirouhella saan hyvin nostettua proteiinin osuutta smoothiessa.

Herneproteiinirouhetta voi käyttää sellaisenaan, mutta taipuu vallan hyvin Herneproteiinilämpimiin ruokiin esim. kasvispihveihin, leivontaan, pataruokiin, kastikkeisiin ym.  Sekaruokavalion käyttäjätkin voisivat kokeilla tätä kasvisproteiinin lähdettä. Muutaman kerran viikossa pidetty kasvispäivä olisi jo ekologinen teko ja eettinen eläimiä ajatellen.

Lisäksi ripottelin smoothien päälle kuivattua nokkosensiemen rouhetta. Villiyrteistä nokkonen on kyllä todellinen tehopakkaus. Nokkosta onkin käytetty rohdoksena kautta aikojen moniin erilaisiin vaivoihin. Siemenethän ovat kasveissa ravinteikkain osa. Siemeniä en raaski käyttää muuten kuin sellaisenaan raakana smoothiessa. Lämpimiin ruokiin en ole lisännyt, vaikka ne sopisivat hyvin myös niihin.Nokkosen siemenet

Nokkoset kuivasin saunassa hyvin miedolla lämmöllä ja sitten irrottelin siemenet astiaan. Lopuksi painelin siemenet sihdin läpi hyvin varovasti hankaamalla morttelin nuijalla. Yrttien ja sienien kuivatuksessa onkin tärkeää, että niistä tulee todella kuivia muuten ne alkavat homehtumaan aika nopeasti.

20170927_093412_resized_1Lisäksi paistoin luomu kananmunia sekä lehtikaalia lisukkeeksi. Lehtikaali on kyllä tosi hyvää, kun pyöräyttää pannussa öljyssä ja lisää hieman mustapippuria ja halutessa suolaa. Lehtikaalia käytämme wokeissa, smoothiessa, sellaisenaan paistettuna ym. Lisäksi ripottelin päälle herneproteiinirouhetta.

Tällä hetkellä saunanlauteilla miedolla lämmöllä kuivuu voikukan juuria. Voikukan juuria voi kerätä aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, mutta ravinnon määrä on parhaimmillaan syksyllä, kun lehdet ovat lakastuneet. Voikukan juuria on helppo kerätä, kun kaivaa lapiolla vain tarpeeksi syvältä20170927_215715_resized_1 juuren ympäriltä, että saa koko juuren. Sen jälkeen pesin hyvin juuret ja kuivasin pyyhkeellä. Kuivatuista juurista jauhan osan tehosekoittimessa ja osan jätän isommiksi paloiksi ja säilön kaikki talveksi tummaan lasipurkkiin.

Voikukan juuria on pula-aikana käytetty kuivattuna jopa kahvinkorvikkeena. Siitä voi mm. keittää terveellistä teetä, käyttää ruokien lisukkeena, leipomisessa ja tietenkin paahtaa juuria ja tehdä kuten pula-aikana ilmaista kahvia eli kahvin korviketta.

Kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut niin aloimme käyttämään voikukan juuria, kun löysimme netistä erittäin mielenkiintoisia ja positiivisia artikkeleita voikukan juurien käytöstä syövän hoidossa.

Loppu muistuksena, että voikukan juurien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan.20170918_104650_resized

 

 

 

 

Kesä etenee

JuhannuskokkoTaas on hurahtanut aikaa viime kirjoituksestani. Kesä on kauneimmillaan ja Juhannus vietetty.

Päivät on menneet nopeasti ja olen myös ommellut paljon työn puitteissa.

Lisäänkin jatkossa blogiimme uuden katergorian käsitöistä. Minähän olen koulutukseltani mallipukineidenvalmistaja/pukeutumisneuvoja, mutta välillä oli pitkiä aikoja etten ommellut juuri ollenkaan, mutta tein silloin vastaavasti pukeutumisneuvojan hommia. Pukeutumiseuvojan ajoilta minulle jäi paljon mukavia ystäviä ja osan kanssa heistä viestittelemme edelleen välillä.

Omalla kohdallani pukeutumisesta tuli helppoa, kun unohdin kuumimmat muotivirtaukset ja aloin pukeutumaan niihin väreihin, jotka korostaa omia värejäni sekä niihin vaatemalleihin, jotka ovat sopivia vartalonmuotooni. JaKorkokenkä punainen tietysti vaatteissa täytyy myös viihtyä. 10 cm korot ovat vaihtuneet matalakantaisiin kenkiin. Korot kuuluvat nykyään vain juhlatyyliini. Korkokenkä ajoilta minulla on muistona lähes tunnoton ukkovarvas. Päivät kaupassa töissä ollessani, kun korkeissa koroissa seisoin niin voin sanoa, että nyt tekisin toisin.

Olin käymässä kotona postit katsomassa sekä” hermolomalla” ja nautiskelin myös kovassa tuulessa kauniista kotikaupunkimme satamasta. Ihmisiäkin oli mukavasti liikkeellä.

Nautin toki paljon kesällä myös maalla olosta ja ulkona touhuamisesta.

Vanhan pyörän rengas

Puolisoni oli niin kultainen, että suositteli edellä mainittua ”hermolomaa” minulle. Mielenrauhani ei ole aina pysynyt kohdillaan viime aikoina ja ehkäpä parempi etten kirjoittanut aiemmin. Olisi varmaan tullut painokelvotonta tekstiä ja eipähän tule ketään loukanneeksi, kun ei kirjoita tunnekuohussa.

Tunnekuohuja tekee myös epävarmuus puolisoni äidin hoidosta jatkossa, kun siihen on tullut valitettavasti paljonkin mutkia matkaan, mutta toivottavasti kaikki menisi niin kuin alun perin oli suunnitelma. Mutta tilanteet muuttuu ja sen mukaan on valitettavasti mentävä.

Odottavan aika on pitkä ja niin puolisoni äidilläkin, kun hän välillä muistaa syksyllä tulevan operaation. Ehkäpä on armollista ettei hän muista kuin välillä operaation, joten hän ei jännitä koko aikaa. Arkea katkaisi kuitenkin yllättäen ja mukavasti viime viikonloppuna ystävämme vierailu puolisoni äidin luona . Hän oli myös käymässä syntyselkosillaan ja vieraili samalla ”mummon” luona. Mummo sanoi moneen kertaan jälkeen päin kasvot onnellisena, että oli aivan ihana ihminen ja piristävä vierailu. Kuluneella viikolla oli mummoa piristänyt myös hänen veljen vaimon vierailu vanhojen valokuvien kanssa.

Olen huushollannut monta kuukautta kolmea huushollia päätöiden lisäksi ja siksikin blogin kirjoitus on jäänyt vähälle.  Siis meidän koteja sekä puolisoni äidin. Pari viikkoa sitten iski totaalinen turnausväsymys ja tuli rytmihäiriöitä muutamaksi päiväksi . Viime viikon vapaapäivillä olo oli huono ja olin kirjaimellisesti kuin tapettu mato. Olen ihmetellyt kipeitä, ratisevia, kuumottavia ja turpoavia polviani ( mikä on yksi syy hermostuttavaan olooni ) ja syykin selvisi, kun lääkärini soitti kuvista. Molemmissa polvissa kulumaa, Nivelrikkotoisessa enemmän. Ensimmäinen kysymykseni oli ” Apua, saanko liikkua jatkossa normaalisti?” Ja lääkäri totesi, että kyllä saa, kun varon rajua hyppimistä, koska se voi kipeyttää entisestään polvia. Hieno juttu, minulle ulkoilu on ihan henkireikä arjessa, joka tuo energiaa.

Herttainen ja mukava lääkäri lohdutti, että menee 5- 10-vuotta ennen kuin tarvitsee harkita ”uusien ” nivelien vaihtoa.

Joten, olisin kiitollinen jos saisin kohtalotovereiltani viestiä miten olette pärjänneet kulumien kanssa ja kuinka pian on kohdallenne tullut ”uusien osien vaihto”. Ja millaista liikuntaa harrastatte. Kiitos jo ennakkoon.

Olen kiitollinen ja positiivisella mielellä, että syy selvisi polvien ongelmiin ja tällä tiedolla porskutellaan eteenpäin. Yritän elää tällä ohjeella, jonka kerran luin kirjasta: ” Onnellisen elämän  perusedellytys on mielen ja sydämen tasapaino ”.

Ja heti tähän jatkoksi kirjoitan ennen kuin kukaan ehtii mielessään ajatella, että ” eikö se ukko auta ollenkaan huusholli töissä ” niin korjaan, että auttaa. Mutta en halua vaivata puolisoani paljon, koska hänen neuropatia on monta kertaa pahempi kuin minun polveni. Jos hän touhuaa paljon niin yöt saa kihnuttaa jalkoja, kun särky on kova.

Lueskelin illalla mielenkiintoista kirjaa ja silmääni sattui tämä teksi:

”Kun annat kaikkesi, hämmästyt huomatessasi, kuinka äkkiä saat takaisin samalla  mitalla”.

Olen juuri samaa mieltä, kun tekee muille hyvää myös eläimille. Ilmestyy omaankin elämääsi kaikkea hyvää. Ne pienetkin hyvät asiat täytyy vain huomata. Sama toimii toki toisinkin päin. Eilenkin minulle tapahtui pitkä rivi hyviä asioita ja uskon, että tänäänkin.

Monet ovat varmaankin kirjoituksissani huomanneet, että siskoni lapset ovat minulle kaikki kaikessa, kun minulla ei ole omia lapsia. Mutta se on siis oma tietoinen valinta tämä lapsettomuuteni. Välillä töissäkin joudun sanomaan ettei tarvitse sääliä lapsettomuuttani, kun ihmiset kysyy lapsistani ja kerron, että ei ole niin saan säälivän vastauksen, että voi kyllä sinä ehdit vielä tai voi, kun kaikille ei lapsia suoda. Ymmärrän jos sellainen henkilö, joka haluaa lapsia niin on suuri suru jos hänelle ei suoda lapsia. Siskoni lapset tuovat suuresti iloa ja nyt on taas uusi ihana positiivinen asia elämässäni, kun siskoni perheeseen muutti karvainen vauva.

Chi hauvaMinä olen jo aivan höperönä. Toissapäivänä se tapahtui eli näin pikkuisen ja itseni tuntien tiesin, kun näen pikkuisen unohdan normaali puheen ja alkaa se mieheni kauhistelemani valtava lässytys. Puhuttelin jo itseäni tädiksi, suukottelin valtavasti pikkuista  ja kävin lemmikkkieläinkaupasta pientä viemistä hakemassa. Kukapa voisi vastustaakaan ihanien pikku töppösten töpinää. Tämä karvainen vauva on siis koiranpentu. Ja on aivan ihana rakkaus pakkaus. Pienen koiran sydän täynnä rakkautta ja elämän iloa. Puolisoni sanoikin, että se on siskoni perheen iltatähti.

Nokkossanko (2)Ruokavaliossa olemme noudattaneet terveellistä linjaa. Ja pakastimessa on jo runsaasti villiyrttejä sekä tietenkin lisäksi kuivattuna tummissa lasipurkeissa. Nokkostakin olemme keränneet monta sankollista. Puolisoni on niittänyt jo horsmia, että uusien versojen noustessa saan taas pakastaa. Olen myös idättänyt ja versottanut. Tällä hetkellä on kasvamassaohran jyvät vehnän- ja ohran oraita sekä lehtikaalin versoja. Idätyksessä on hirssiä, ohraa ja vehnää. Idut ovat helppoja ja terveellisiä raaka-aineita, kun vain muistaa hyvän hygienian. Iduilla ja versoilla saat runsaasti lisää terveellisiä ravintoaineita ruokavalioosi. Esim. kauniin vihreä ja super terveellinen orasmehu  on piristävä aamun aloitus.

oraat

Tämä kylmän keiton tein eräänä aamuna aamupalalle johon käytin idätettyä ohraa.

Tomaatti valorakettiKeittoon tuli 2 kpl/  500g  purkkia paseerattua tomaattia ( luomu ja maku naturell ), 1 purkki luomu kidneypapuja, 4 valkosipulin kynttä, 1 ½dl idätettyjä ohranjyviä, hieman suolaa ja mustapippuria sekä oliiviöljyä. Maku oli todella hyvä. Lisäsin hieman vettä, jolloin koostumus ei ollut kovin paksua vaan juotavaa. Matkaevääksikin oikein sopiva. Soseutin kuohkeaksi sauvasekoittimella.

Tomaatti on herkullista tuoreenakin, mutta tomaatin lykopeeni imeytyy parhaiten kypsennetystä tomaattituotteesta kuten tomaattikastikkeita. Lisään yleensä myös öljyä, koska olen lukenut, että rasva tehostaa lykopeenin imeytymistä.Nokkonen ja voikukka

Samalle päivälle tein iltapalalle muunneltua ohrarieskaa. Ohrarieskaan tuli 1 litra vettä, ohrajauhoja, suolaa sekä vitamiinipitoista nokkosta reilusti yksi kourallinen sekä väriä antamaan voikukan kukkia puoli kourallista.

Nokkonen ja voikukka silputtuna

rieska

Rieska oli uunissa 200 asteessa, mutta valitettavasti en muistanut kellosta katsoa aikaa, kun kokeilin tikulla rieskan kypsyyttä. Korjauksena, että tämä oli paksua ohrarieskaa eikä niitä ohutta. Ne ovat myös tosi namia ja paistan niitäkin välillä. Rieskat ovat kyllä suurta herkkuani. Voikukan-; sekä horsman kukat ovat ihania koristeita ja antavat väriä ruokiin. Niitäkin kuivatan talven varalle.

Ruoaksi tein pannulla tofusta, horsmista, kesäkurpitsasta ja suppilovahveroista pöperöä. Tofun ja horsmat laitoin muutamaa tuntia ennen Tofu marinoitumassamarinoitumaan. Marinaadikastikkeeseen tuli oliiviöljyä, mustapippuria, suolaa, 2 valkosipulinkynttä, hieman hunajaa ja hapanimelä kastiketta sekä punaviini etikkaa. Tarkkoja määriä en mitannut, koska tein oman maun mukaan eli mikä miellytti makunystyröitäni.

Lopuksi paistoin kaikki raaka- aineet pannulla. Lautaselle ruon päälle laitoin lisävitamiineja antamaan idätettyjä linssejä.

Suppilovahvero lautasella

Valmis annos

Nautitaan nyt ihanista tuoreista kasviksista. Ja odotellaan innolla tulevaa marja kautta. Eikä myöskään unohdeta villiyrttejä, jotka ovat ilmaista ruokaa ja vieläpä terveellisiä.

 

 

 

 

Ihanaa syksyä

Pienen tauon jälkeen laitan ruokaohjeen, joka sopii myös vegaaneille. Raaka-aineet ovat pääasiassa tämän vuodenajan sesongin tuotteita.

puolukatAika on hurahtanut ja kirjoitus ollut tauolla, kun ensin oli marjastuskausi ja nyt olemme sienestäneet ja toki sienestys vielä jatkuu suppilovahveroiden puitteissa. Olemme viettäneet monta ihanaa ja voimaannuttavaa hetkeä syysmetsässä. Syksyn tullen tosin hiipii mieleemme lähestyvä puolivuotiskontrolli.meidannokia-w8_20160914145057

Teimme siis uunissa haudutettua pataruokaa, jonka valmistuksesta vastasi puolisoni. Pataruokaan tuli neljää erilaista kaalia. puna-,kerä-,ruusu- ja parsakaalia. Kaalit ovat monipuolisia ja terveellisiä raaka-aineita ja käytän niitä myös smoothiessa.

Lisäksi ruokaan tuli paprikaa, punajuuria, tumma riisi-quinoa seosta, tatteja ( ennakkoon paistettuja ) sekä Härkistä, joka on kypsä härkäpapuvalmiste sekä nesteeksi kaurakermaa.

Tatteja löysimme paljon ja saimme niitä talven varalle myös pakkaseen. Niillä saa kivaa lisämakua ruokiin.tattiherkkutatti

 

Härkis päätyi alun perin vaihtoehtoisena tuotteena ostoskärryyn, kun menimme ostamaan nyhtökauraa, mutta tuote oli loppunut kaupasta. Ihastuimme Härkikseen ja olemme käyttäneet sitä jo useita kertoja.meidannokia-w8_20160923160109-2

Härkiksellä saa ruokaan proteiinipitoisuutta, joka tulee kasvikunnasta. Se on monipuolinen ja helppo, koska valmiiksi kypsänä se sopii käyttää sellaisenaan ruoan laitossa. Sopii kastikkeisiin, täytteeksi pizzoihin ja tortilloihin ym., pihveihin, pyöryköihin ja teimmepä eräänä päivänä munakkaan luomu kananmunista, johon tuli täytteeksi härkistä ja valko- ja punasipulia.

Jos haluaa vähentää lihan syöntiä ja kokeilla välillä kasvispäiviä, Härkis sopii hyvin mm. jauhelihan korvaajaksi. Hintakaan ei mielestäni ole korkea, koska 250g paketti maksoi siinä kaupassa mistä ostimme vajaan 4,00 €.

Olimme lähdössä takaisin kaupunkiin kotiimme, mutta haudutimme ruoan maalla puulla lämmitettävässä leivinuunissa miedolla lämmöllä ennen lähtöä n. 2 h.

Raaka-aine määrät: 5 pienehköä punajuurta, 6 ruusukaalia, ½ pienehkö punakaali, ½ iso keräkaali, paprika, 2 dl tatteja, 1 ½ dl tumma riisi- quinoa, noin ½ Härkis rasiasta ( rasian koko 250 g ), suolaa, mustapippuria ja 4 dl kaurakermaa. Punajuuret, paprika ja kaalit pilkotaan. Ennen uuniin laittamista puolisoni paistoi kevyesti kaalit öljyssä, mutta samaista pataruokaa olemme tehneet niin, että kaalit keitetään vedessä.meidannokia-w8_20160923155553-2

Uunin lämpötila jäi mysteeriksi, koska puulla lämmitettävässä leivinuunissa meillä ei ole lämpömittaria. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin ruoka kypsyi miedolla jälkilämmöllä n. 2 h.meidannokia-w8_20160923190621-2 Ja lopputulos oli tosi herkullinen ja herkuttelimme tänäänkin sillä.  Puolisoni herkutteli puolukkahillon kanssa, joka toi kirpakkuutta makuun.meidannokia-w8_20160923191032

Jälkiruoaksi tein herkullista chia- vanukasta, joka sopii vegaaneille.

Vanukkaaseen tuli kaurajuomaa 2 dl, soijavalmistetta 1 dl ( jogurttimainen koostumus ), 5 tl chian- siemeniä sekä n. 1,2 dl tattarihiutaleita. Lisäksi makua antamaan muutama luumu ja taateli ( pieneksi pilkottuna luumut ja taatelit ) sekä kukkura ruokalusikallinen kaakaonibsejä.

Toki oman makumieltymyksen mukaan voi laittaa enemmänkin. Luumujen ja taatelien kohdalla kävi niin etten muistanut laskea montako laitoin. Makua antamaan laitoin hieman vaahterasiirappia, toki käy hunajakin, mutta vanukas ei ole enää vegaaninen.meidannokia-w8_20160905094630-2

Lopputulos oli paksuhko ja täyttävä, mutta maku herkullinen. Vanukas olisi täyttävyyden puolesta hyvä välipalanakin, mutta lisäisin silloin proteiinipitoista raaka-ainetta esim. itse tykkään hamppu- ja riisiproteiinijauheesta. Nuo edellä mainitut jauheet ovat omia suosikkejani, mutta toki jokainen voi lisätä sitä mistä itse tykkää jos haluaa proteiinipitoisempaa. Tein chia-vanukkaan eilen illalla ja annoin tekeytyä sen jääkaapissa tähän päivään.

Luumuja, taateleita, pähkinöitä ym. makean himon korvaavia naposteltavia tykkään hakea Punnitse & Säästä myymälöistä.

Nautitaan syksystä!metsakuva