Tasapainoilua syövän ja elämän kanssa

 

Tänään kauniina kevättalvisena päivänä minulla on onni kertoa, että yksi merkittävä etappi on saavutettu. On kulunut päivälleen viisi vuotta siitä, kun sain tietää sairastavani pienisoluista keuhkosyöpää. Laitoimme ensimmäiseksi tavoitteeksemme ei enempää eikä vähempää, kuin sen että olisin hengissä viiden vuoden kuluttua. Nuo viisi vuotta ovat kasvattaneet meitä siis minua ja vaimoani paljon.

Aloitimme välittömästi kovan luomulääkityksen, joka jatkuu edelleen. Lisäksi sain lääketieteellisen koulukunnan tarjoamat rajut hoidot: sytostaatti eli solumyrkkyhoidot, sädehoidot, sekä keuhkojen alueelle, että koko aivojen alueelle profylaktisesti. Nämä edellä mainitut seikat, sekä onni ja luojan varjelus ovat mahdollistaneet tämän tavoitteen saavuttamisen. Olenhan aiemminkin maininnut, että tunnen olevani luojan lempilapsi sekä onnetarten ottopoika.

Yksi merkittävä seikka, joka on vaikuttanut loistavaan toipumiseeni ovat elämäntapamuutoksemme. Tupakka jäi pois neljänkymmenen vuoden polttamisen jälkeen ja ruokavaliomme muuttui terveellisemmäksi esimerkiksi siten, että tänään käytämme aina pelkästään luomua jos vähänkin on mahdollista. Emme halua elimistöömme kasvinsuojelumyrkkyjä, myös kaikkia eläinperäisiä tuotteita vältämme ruokavaliossamme paitsi kalaa. Punainen liha on täysin pannassa. Toki on myönnettävä rehellisyyden nimissä heti, että kyllä joskus lipsahtaa ruokavalioon makkaraa ja lihaakin, mutta vain poikkeustapauksissa. Ei elämä saa olla liian kuolemanvakavaa ruokienkaan suhteen se lisää vain stressiä.

Toinen merkittävä toipumiseen johtanut seikka elämäntavoissamme tapahtui mentaalipuolella. Lopetimme elämästämme kiireen ja stressin. Tämä oli aika vaativa urakka jo siitäkin syystä, että tulomme romahtivat. Jouduin pienelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siitä huolimatta emme suostuneet stressaantumaan, sillä stressihormoni eli kortisoli on normaalina määrinä hyväksi elimistöllemme jopa välttämätöntä, mutta jos kortisolimäärät ovat jatkuvasti koholla se on suuri syövän riski. Varmaankin yksi syy syöpäsairauksien lisääntymiseen. Kiire kun on nykyään trendikästä. Kiire pitää kehittää päässään jos sitä ei muuten ole.

 

Kituuttelilimme pienillä tuloilla tinkien turhasta, mutta miettimällä tarkkaan siirtojamme emme ole tarvinneet tinkiä mistään tärkeästä. Edellä kerrotun olisin voinut kertoa muutamalla muotisanalla lyhyesti. Meidän lifestylemme sisälsi downshiftausta ja mindfulnessia. Lupasimme itsellemme viiden vuoden toipumisloman sairauteni taltuttamiseksi. Vaimoni on joutunut tekemään töitäkin, mutta hän on sisäistänyt hienosti elämäntapamuutoksemme muilta osin. Toipumislomani loppuu virallisesti viisivuotiskontrolliin, joka ajoittuu huhti- ja toukokuun vaihteeseen, vielä ei täsmällistä aikaa tiedä, koska kutsukirjettä ei ole syöpäsairaalalta vielä tullut.

Mainitsin aloituskappaleessa meidän oppineen paljon kuluneina viitenä vuotena. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan noinkin pitkän ajanjakson aikana niin negatiivisia, kuin positiivisiakin kokemuksia. Tapahtuu läheisten sairastumisia, kuolemiakin mutta myös paranemisia ja syntymiäkin. Elämämme on tasapainoilua elämän ja kuoleman välillä. Olemme saaneet kokea negatiivisia ja positiiviisia tunteita, sekä läheistemme, että vieraampien ihmisten taholta. Näistä kokemuksistamme voit lukea edelleen blogisivumme arkistoista. Sieltä löytyy iloisempia, sekä synkkäsieluisempiakin postauksia. Hyvää kevätsunnuntain jatkoa kaikille. Palataan pian.

Verikokeita ja luonnon ihmeitä.

Lupasin syöpäosioon päivitystä, kun sillä sektorilla tapahtuu jotain. Tänään 24.4.2015 kävin verikokeissa, mutta tuloksista en tiedä ennen kuin 7.5.2015 syöpälääkärin vastaanotolla. Sitä ennen on vielä käytävä CT-kuvauksissa 28.4.2015. Verikokeiden ja CT-kuvauksen tulokset kuulen sitten lääkärin kertomana. Lähinnä verikokeissa kiinnostaa se, ovatko syöpämarkkerit koholla. Edellisessä kontrollissa, puoli vuotta sitten, syöpämarkkerit olivat normaalit ja CT-kuvaus ei kertonut mitään hälyttävää. Kuinka äijän käy tällä kertaa, se selviää vasta 7.5.2015.

Siihen saakka päivitän omalta osaltani blogejamme kevyemmillä aiheilla. Kevät on niin  hienoa aikaa, kun luonto herää ja uutta elämää pursuaa joka puolella. Kasvit kasvavat ja eläimet luovat omalla tahollaan myös uutta elämää. Liitän tähän teemaan sopivan kuvan. Kuvan olen ottanut mummolastani. Samasta paikasta, josta kerroin edellisessä postauksessani artikkelissa: Luonnollista ja luonnotonta.

Hyvää pääsiäistä

Kaunista ja aurinkoista pääsiäisen aikaa sinulle hyvä lukija!

Viime postauksessani tunteet kulkivat vuoristorataa, koska tulimme reissusta ja kutsu kontrolliin oli saapunut. Muutama päivä menikin siinä sitten jo alku jännityksessä, mutta nyt olen yrittänyt jättää sitä asiaa taka-alalle, että nautin keväästä. Kevään ensimmäinen töyhtöhyyppäkin on jo nähty.

Olisikin kiva kuulla teiltä toisilta läheisiltä, kuinka paljon jännitätte kontrolleja tai tottuuko niihin koskaan? Viime kerralla, eli puoli vuotta jännitin niin paljon, etten tainnut kertoa kenellekään sukulaiselleni, saati ystävälleni kontrolliaikaa, ettei vain kukaan kysy. Saa nähdä kuinka käy tällä kertaa.

Mieltä kyllä ilostuttaa keväinen lintujen laulu, sekä aurinko, josta olemme saaneet jo nauttia jonkin verran. Viimeksi kasvatetut versotkin saivat aurinkoa ikkunan luona. Nyt olen leikellyt niitä smoothien sekaan. Tällä kertaa versotin vesikrassia, sekä pinaattia. Kaapissa on itämässä linssejä, ne laitan yleensä smoothien sekaan, mutta linssin idut sopivat hyvin myös salaatin sekaan, koska ovat rapeita ja mielestäni lempeän makuisia. Eilen innostuin leipomaan gluteenitonta leipää, jonka päällä myös idut ovat varmasti maistuvia.

Seuraavaksi ajattelin versottaa vitamiinipommeja eli parsakaalia, sekä lehtikaalia. Toki käytän täysikasvuisia kaupassa myytäviä parsakaaleja sekä lehtikaaleja. Päivässä käytämme ns. lämmintä ruokaa n. 20-30%, joten tykkään parsakaalista myös höyrystettynä sekä wokissa.

Tulevalla viikolla on tulossa myös täydennystä luontaistuotteisiin. Tällä kertaa otinkin uutteena, vaihtelua kapseleihin tai jauheeseen. Paketissa on tulossa artemisiaa, graviolaa sekä kissankynttä. Kuten aiemmin olen maininnutkin artemisiaa käytämme vain kuuriluontoisesti.

Toivottavasti meistä mahdollisimman moni innostuisi kevään tullen viherpeukaloksi ja versottaisi sekä idättäisi terveysruokaa.

 

Kontrolli lähestyy

Palasimme reissun päältä kotiin toissa iltana ja oven avatessa huomasin että siinä se on..kontrolliin kutsu. Tuota olen jo jännityksellä sekä kauhusta kankeana odottanut. Nyt ei tunnu enää ” tutulta ja turvalliselta”, kun puolivuotis kontrollista on mustaa valkoisella ja päivämäärä tietona.  Silloin kun päivämäärät ei ole tiedossa, on helpompi elää tavallisesti. Tämän matkan aikana olen oppinut sen, että se tavallinen elämä on sitten ihanaa.

Taidan olla melkoinen jännittäjä, mutta nyt on jo ahdistunut ja itkuinen olo. Pakko tässä on rauhoittua, kontrolliin on yli kuukausi aikaa.

Mieheni ajattelee juuri päinvastoin kuin minä, hänestä on hyvä kun kutsu tuli ja saa ajat kalenteriin.

Nykyisin teenkin elämästämme ”etappeja”. truck-455340_1280

Ajattelen ihanaa kohta on pääsiäinen ja sitten vappu sekä kevät tulee. Kesän tuloa en voi ajatella vielä tai jos ajattelen että ihanaa kun kesä tulee niin mieli ahdistuu, koska sitä ennen on tämä kontrolli. Yritän ajatella niitä aikaisempia tuntemuksia, miltä tuntuu kun mies tulee lääkärin vastaanotolta ja kertoo suu hymyssä että kaikki hyvin. Silloin tulee itku onnesta. Haluan uskoa ja uskon että tälläkin kertaa menee yhtä hienosti. Sitten rupean odottamaan sitä ihanaa kesää.

Minulle on tullut tavaksi, että joka päivälle kalenteriini kirjoitan kiitokset puolisoni terveydestä sekä lopuksi vielä illalla petillä kiitän hänen terveydestään. Toki joka päivä tapahtuu kivoja asioita ja illalla mietin mitä kaikkea kulunut päivä toi tullessaan, mutta puolison terveenä pysyminen on suurin kiitollisuuden aihe.

Näillä mietteillä rupean tekemään ilta smoothien. Siihen päätyy tällä kertaa parsakaalia, pinaattia, mustikkaa, mustaherukkaa, avocadoa sekä pellavansiemen rouhetta. Viherjauheen sekoitan joko havupuu-uute juoman sekaan tai sitruuna veteen, koska viherjauheessa olevan chlorellan makuun totun tuskin koskaan. Se ei ole hyvää, mutta terveellistä, joten ääntä kohti vain.

Toivottavasti sinunkin päivässäsi oli montaa mukavaa asiaa, joita voit petillä kiitollisena ajatella.