Maailman eläinten päivä ja Eläinten viikko

Tänään 4.10.2017 vietämme Maailman eläinten päivää ja tämä päivä on eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen muistopäivä. Tätä juhlapäivää on vietetty ympäri maailmaa jo vuodesta 1931.

Eläinten päivästä alkaa Eläinten viikko, jota vietämme siis 4.-10.10. 2017. Eläintenviikkoa on vietetty SEY:n ( Suomen eläinsuojelu ) aloitteesta vuodesta 1959.

Eläintenviikon teemathan ovat vaihtuvia ja tämän vuoden teemana on luonnoneläimet.

SEY.n kautta saa myös teemaan liittyen materiaalia, jotka sopivat myös lapsille sekä tietenkin meille aikuisillekin. Tänäkin vuonna SEY on tehnyt maksuttoman Eläin luonnossa- tieto- ja tehtäväpaketin lapsille ja nuorille, mutta sopii tietenkin kaikenikäisille. Hyvä tietopaketti kouluun, kotiin, kerhoihin ym.

Luonnoneläinten kanssa meille ihmisille tulee kohtaamisia lähes päivittäin asuimmepa maalla tai kaupungissa. Osa luonnoneläimistä ihastuttaa ulkonäöllään meitä ihmisiä ja toiset luonnoneläimet saavat monen ihokarvat nousemaan pystyyn.

Tämä kyy oli ottamassa aurinkoa, kun olimme Luonnon päivänä ( juhli luontoa ) 26.8 samoilemassa luontopolulla siskoni perheen kanssa.
Tämä kyy oli ottamassa aurinkoa, kun olimme Luonnon päivänä, juhli luontoa 26.8 samoilemassa luontopolulla siskoni, hänen tyttärensä ja heidän koiran kanssa.

Käärme on valitettavasti sellainen sijaiskärsijä, joka on tullut vihatuksi kautta aikojen. Moni haluaa valitettavasti saada käärmeen hengiltä heti nähdessään. Viha kumpuaa monella pelosta käärmettä kohtaan johtuen kyykäärmeen myrkyllisyydestä tai sitten sukupovien saatossa aina seuraavalle sukupolvelle on opetettu, että ainut oikea tie käärmeen kohdatessa on se, että käärmeeltä henki pois. Toivoisinkin, että opettaisimme lapsille ja nuorelle sukupolvelle toisenlaista suhtautumista käärmeisiin.

Täällä meidän maapaikalla asuu käärmeitä paljonkin, mutta ei niistä ole haittaa ollut. Pellolla ja metsässä kävellessä pidän varsikenkiä ja jos kävelen heinikossa  pihalla lyhytvartisissa kengissä niin tömistelen maata. Ja olen huomannut, että käärmeet lähtee luikertelemaan pois, kun maa tömisee eli käärme yrittää paeta mahdollisimman nopeasti paikalta. Muutaman kerran kävi tänä kesänä, että kumppareilla kävellessäni polkaisin aivan lähelle käärmettä niin silloinkaan käärme ei varoittanut edes vielä suhisemalla saatikka purrut vaan lähti rauhallisesti pois. Muutenkin käärmeet viihtyivät tänäkin kesänä tumman muovin päällä auringon otossa, joka oli puiden suojana.

Nyt ettei kukaan ymmärrä väärin en halua vähätellä jos joku joutuu kyyn puremaksi. On tilanteita jolloin tilanne tulee molemmin puolin yllätyksenä, kuten tutulleni, joka puusavotassa oli saanut pureman jalkaan.

Toinen tunteita herättävä eläin on susi, josta keskustelukin johtaa yleensä ” tilanteen kuumentumiseen”.  Sen takia katson parhaakseni etten enempää avaa tätä keskustelua vaan mielestämme susi on kuulunut kautta aikojen Suomen luontoon ja kuuluu edelleenkin. wolf-2106894_1920

Suurin osa luonnoneläinten ja ihmisten kohtaamisista menee hyvin ja me ihmiset autamme myös luonnoneläimiä tekemällä niille pesintäpönttöjä, siileille talvipesälaatikoita sekä syötämme talvi aikaan, jolloin ravinnon saanti on niukempaa.

Autamme myös luonnoneläimiä niiden joutuessa pulaan, mutta joskus avustamme on myös haittaa, kun autamme suloisia eläinpienokaisia, vaikka ne eivät apua tarvitsisikaan. rabbit-2678306_1920

Pienet rusakon ja jäniksen poikaset kyhnöttävät piilossa paikallaan ja emo käy vain imettämässä niitä.  Nuoret lokit kävelevät kaupungissa huutaen ja näyttävät ”eksyneeltä”, mutta mennessäsi lokinpoikasen lähelle saatat saada ilmasta päin lentävältä emolta kipakan ja kipeän nokkaisun päähän.

Kaupungeissa tuleekin yhteenottoja ihmisten ja lintujen välille, kun lokeilla on poikaset, jolloin ne voivat hyvinkin uhmakkaasti poikasiaan suojellen hyökätä nokkaisemaan ihmisiä.seagull-197195_1920

Tietenkin jos joku eläin olipa sitten pienokainen tai aikuinen, olipa se suuri- tai pienikokoinen, joka näyttää tarvitsevan apua niin täytyy auttaa. Tällöin voi soittaa esim. SEY:n eläinsuojeluneuvojalle tai muulle sellaiselle henkilölle, jolla on tietämystä luonnoneläimistä.

Jokaisen eläimen elämä on arvokas ja sitä täytyy auttaa kokoon tai ulkonäköön katsomatta.

Eläinten arvostuksesta puhuttaessa kala on varmasti vähiten arvostetuimpiaperch-2276180_1920 kohtelun perusteella. Kalastajat käsittelevät niitä kuin esineitä. Kalat tuntevat kipua ja kuivalla maalla kitumalla kuoleminen on säälittävä ja ahdistava kohtalo.

Joskus olen surullisena kuunnellut, kun metsästäjät puhuu, että huvikseni ammuin jonkin eläimen. Tekisi mieli sanoa, että ajattelitko, että sinun huvikseen toiminen johti siihen, että eläin menetti henkensä sekä elämänsä. Säälin myös suuresti hirvi emojen kohtaloa, kun vasa ammutaan emon viereltä. Nyt varmasti moni miettii, että voihan se esim.susikin viedä vasan, niin voi, mutta minun mielestäni ihmisten tekemänä se tuntuu julmalta.

Valitettavasti saamme myös lukea aina välillä lehdistä, kuinka esim. pienet lapset ovat kiusanneet ja satuttaneet mm. siilejä. Meidän aikuisten tehtävä on yrittää opettaa lapsille kunnioittavaa ja hyvää käytöstä eläimiä kohtaan. Itseäni ainakin suututtaa, kun kaupungilla lapset huutaa, säikyttelee ja ajaa lintuja perästä ja vanhemmat eivät välitä mitään. Juuri nuokin tilanteet olisi niitä, jossa voisi opettaa lapsille eläinten hyvää kohtelua. Onneksi suurin osa lapsista tykkää luonnostaan eläimistä. hedgehog-child-1759027_1920

Kunnioitetaan ja kohdellaan eläimiä hyvin lajista riippumatta. Muistetaan, että jokaisella eläimellä on itseisarvo ja oikeus tulla kohdelluksi hyvin.

Lopuksi vielä muistutus roskaamisesta. Ethän heitä roskia luontoon tai kaupungissakaan maahan. Roskat voivat koitua monelle eläimelle kohtaloksi ja tuottaa tuskaa. Pidetään luonto puhtaana ja turvallisena, sekä meille ihmisille, että eläimille.

Tämän kauniin poron on kuvannut siskoni Lapin reissulla samoin artikkelikuvana olevan komean uros hirven.
Tämän kauniin poron on kuvannut siskoni Lapin reissulla samoin artikkelin alussa olevan komean uros hirven.

 

Nostetaan kissa joulupöydälle

Nyt kun jouluaattoon on enää viisi yötä ja lasten lahjoja kääritään päivittäin kiireellä, samalla miettien kuumeisesti pakettien sisältöä ja lasten toivomuksia, jonkun tosikon ilonpilaajan on koruttomasti nostettava kissa pöydälle olkoon se epäkiitollinen homma minun osani tänä jouluna.

Minä vanha vääryydentekijä olen juuri oikea henkilö vetoamaan kanssaläheisiini, koska itsekin olen syyllistynyt niihin virheisiin, joita nyt pyydän kaikkia vanhempia välttämään. Ethän sinä tee samoja virheitä, kuin minä tein yli kolmekymmentä vuotta sitten.naamiokisu

Ethän anna eläintä pienelle lapsellesi joululahjaksi, ellet itse ota täyttä vastuuta antamasi eläimen hyvinvoinnista eläimen koko elämän ajaksi. Lapselle vastuuta ei voi sälyttää. Pieni lapsi toivoo hellyttävästi pientä pörröistä eläintä ymmärtämättä sitä, että eläimeen liittyy aina suuri vastuu, joka kestää eläinlajista riippuen jopa vuosikymmeniä. Lapsen mieli ei kestä sellaista vastuun kantamista, eikä se ole oikein lasta eikä eläintä kohtaan.

Lapsi traumatisoituu liian aikaisesta aikuiselle kuuluvan vastuun kantamisesta ja kipuilee loppuelämänsä samaan tapaan, kuin esimerkiksi päihdeperheen lapsi, joka on joutunut ottamaan liian nuorena aikuisten vastuuta nuoremmista sisaristaan ja myös päihdevanhemmistaan, sekä aikuisille kuuluvien juoksevien asioiden hoidosta. Heidän pieni mielensä sairastuu, eikä parane. Ei ainakaan ennen kuin he pääsevät aikuisena ammattitaitoisen psykoterapeutin hoitoon.

Tunnen lähipiiristäni molempia tapauksia ja olen kuten toisen kappaleen alussa totesin vanhana vääryydentekijänä aiheuttanutkin kyseisiä traumoja läheisilleni. Syvintä traumaa eläinten hoitovastuusta  kantavat ikäiseni maatilojen lapset, jotka lapsena altistuivat aikuisten määrääminä tuotantoeläinten hoitovastuulle. Siihen aikaan ei paljon ajateltu lapsille eikä eläimille aiheutettuja traumoja. Tänäkin päivänä he suhtautuvat vieraidenkin eläimien hoitoon lähes neuroottisesti, eikä heillä yleensä omia lemmikkieläimiä olekaan, he ymmärtävät millaisen vastuun eläimen omistaminen mukanaan tuo.kisut-kengissa

Joululahjaeläinten puolelta jätän linnut, jyrsijät, kanit, matelijat, ynnä muut käsittelemättä. Kerron muutaman faktan kissasta, jota oma mokanikin aikoinaan koski.

Suomessa on tämän hetkisen arvion mukaan kissoja n. 1,3 miljoonaa kappaletta. Edellinen arvio tehtiin vuonna 2014, jolloin kissojen määrä suomessa oli n. 600 000 – 1 miljoona. Määrän lisääntyminen ei ole pelkästään iloinen asia, koska vuosittain n. 20 000 kissaa jätetään heitteille.

Lemmikin hankintahinta on valitettavan usein eläimen arvostusta määrittelevä tekijä. Kissan hankinta ei saisi olla niin helppoa, kuin se on. Jos kissan saa ilmaiseksi ei kissaa välttämättä arvosteta ja olla valmiita panostamaan sen hoitoon taloudellisesti.kisu-elainlaakarilla

Suomalaisille eläinlääkäriasemille tehty kysely paljastaa, että 83 prosenttia eläinlääkäreistä kohtaa työssään kissoihin kohdistuvaa piittaamattomuutta, kuten hallitsematonta lisääntymistä sekä rokotusten ja loishäädön laiminlyöntiä.

Paketoikaamme pienelle lapsellemme pehmolelu, mieluiten keinoturkiksesta valmistettu, että kanikin saa pitää oman turkkinsa.

 

 

 

Eläinten viikko 4.10-10.10

Nyt on taas se aika vuodesta, kun vietämme Eläinten viikkoa, joka on 4.10- 10.10, josta ensimmäinen päivä eli 4.10 on Maailman eläintenpäivä.

Suomessa eläintenviikkoa on  vietetty SEY:n toimesta vuodesta 1959 lähtien.

Tämän vuoden teemana on hevonen. Teema on vuosittain vaihtuva. Teemaan ovat päässeet aiempina vuosina kalat, siat, pikkujyrsijät, kanat, kissat, naudat, koirat ja tietysti myös luonnoneläimet.

Hevonen on paikkansa lunastanut  Eläinten viikon teemassa siinä missä muutkin eläimet. Sillä on myös pitkä historia Suomessakin ihmisten apurina, kuten muuallakin maailmassa. Hevonen on kulkenut ihmisten vierellä sodassa, työjuhtana maatiloilla sekä savotoissa ym.belgian-horses-1214507_1920 Valitettavasti sitä on myös kaltoin kohdeltu ja käsitelty kovakouraisesti aiheuttaen hevoselle kipua ja pelkoa. Kipua aiheuttavat myös epäsopivat varusteet.

Samalla on myös unohdettu mikä on hevoselle lajityypillistä käyttäytymistä. Toki en tarkoita yleistää, on tietenkin omistajia joiden hevoset saavat hyvää ja asianmukaista hoitoa. Laumaeläimenä hevonen viihtyy lajitovereidensa seurassa. Hevonen myös nauttii siitä, kun saa liikkua.horse-1018351_1920-1

Hevosetkin ovat joutuneet valitettavan usein kiertolaisiksi kiertäen omistajalta toiselle, tämä on mille tahansa eläimelle stressaavaa. Siksipä halpa hinta ei ole peruste ostaa hevonen. Kunpa me  ihmiset arvostaisimme hevosia ja antaisimme niille arvon yksilöinä muutenkin kuin vain työjuhtana, ravurina, ratsastuskoulun ratsuna ym. Annetaan näille hienoille eläimille vapaus ja mahdollisuus lajityypilliseen elämään.

Aina olisi hyvä pysähtyä miettimään, mutta varsinkin nyt eläinten viikolla olisi hyvä jokaisen eläimen omistajan pysähtyä miettimään oman lemmikkinsä elämää. Miettiä rehellisesti saako se elää lajityypillistä elämää ja huomiota päivittäin tarpeeksi vai menevätkö omat kiireesi, tarpeesi ja aikataulusi eläimen tarpeiden edelle. Jos eläin on jo hankittu niin siinä vaiheessa sitä aikaa pitäisi olla, usein se on enemmänkin viitseliäisyyden puutetta. Ja jos eläinten hankita on haaveena täytyy miettiä oma aikataulunsa rehellisesti. Ei ole ”vain tuotantoeläintä, vain hiiri-ja navetta kissaa, vain hiirtä, vain metsästyskoiraa, vain akvaariokalaa ym.”, joka tuolla tittelillä tarvitsisi vähemmän hoitoa, liikuntaa, virikkeitä ja aikaa.

Onnellisia ”hevosen päiviä” teeman mukaisesti kaikille hevosille sekä tasapuolisesti kaikille eläimille myös Eläinten viikon ulkopuolellakin.horse-1411469_1920

Vanhoja vaivoja ja tuttuja juttuja.

Hei taas täältä maaseudun rauhasta.

Olen taas joutunut pitämään kirjoitustaukoa vanhan vaivani vuoksi. Oikeammin olisi sanoa rehellisesti, että vanhojen vaivojeni vuoksi. Ensimmäinen vaiva on sellainen josta kehtaa puhua, toinen taas on sellainen jota ei niinkään haluaisi mainostaa. En ole kuullut kenenkään kertovan tästä vaivasta, vaikka on selvästi havaittavissa, että monet muutkin, kuin minä kärsivät ilmiselvästi tästä ongelmasta.

Ensimmäinen vaivani on jäätynyt olkapää, josta kerroinkin muutama kuukausi sitten. Kipua aiheuttava ja rajoittava vaiva, joka paranee kyllä ajallaan eikä ole hengenvaarallinen. Uusiutuu aika ajoin ja on viisi kertaa yleisempi meillä kakkostyypin diabeetikoilla, kuin terveillä verrokeilla.MEIDÄNNOKIA - W8_20160619140658

Kun tulimme muutama viikko sitten tänne kesäpaikallemme vanhaan mummolaani huomasimme viemärien vetävän hitaanlaisesti. Menimme katsomaan onko sakokaivo tyhjennyksen tarpeessa. Nostin vaimoni apuna suurta betonista kaivon kantta pystyyn, pelkästään oikealla kädelläni, joka on terve. Kun kansi rupesi menemään yli, eli kaatumaan selälleen toinen vanha vaivani astui kuvioihin.

Tartuin vaistomaisesti vasemmalla kädelläni kiinni raskaaseen kaatuvaan paskakaivon kanteen. Raskas betoninen kansi kellahti vahingoittumatta pehmeälle nurmikolle selälleen, kun taas minä kellahdin samalle nurmikolle kaatuneen kaivonkannen viereen. Jäätynyt olkapääni revähti pahasti ja tuska oli valtava. Ilma oli sakeana perkeleitä, kun kiroilin omaa tyhmyyttäni. Sadattelin kuin turkkilainen. Pesissään hautomassa olleet linnutkin nousivat siivilleen nähdäkseen mitä se ukko nyt pensastaa.

Ne lukijat, jotka eivät kärsi samasta vanhasta vaivasta, kuin minä ja muutamat muut ovat jo tajunneet mikä minun toinen vanha vaivani on. Se on tietenkin hidasälyisyys tai hetkittäinen suoranainen älyn puute.

Tämä toinen vanha vaivani on kuten ensimmäinenkin kipua aiheuttava, rajoittava vaiva, mutta toisin kuin ensimmäinen ei parane ajallaan vaan pahenee ajan myötä ja saattaa äityä myös hengenvaaralliseksi. Uusiutuu useammin kuin jäätynyt olkapää, eikä ole yhtään yleisempi diabeetikoilla, kuin terveilläkään.

Kuka hullu tarttuu vaivaisella kädellään kaatuvaan raskaaseen esineeseen, kun kaatumisesta ei ole mitään vaaraa? Vastaan itse tyhmään kysymykseeni. Minä tai joku toinen yhtä idiootti pösilö. No tuli taas todistettua vanhan viisauden paikkansa pitävyys. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

Edellä kerrotun vuoksi istun olkapääkivuissani vasen käsi jälleen vahvasti kantositeessä, kirjoittaen tätä postausta pelkästään oikealla kädelläni. Miksi, onko kysymys jälleen hidasälyisyydestä? Vastaan jälleen itse. Ei.

En malta olla kertomatta iloisesta tapahtumasta, joka sattui kohdallemme tämän vuorokauden ollessa aluillaan. Kesäkuun yhdeksästoista päivä armonvuonna kaksituhattakuusitoista oli vanhentunut vasta muutaman minuutin, kun saimme kokea deja – vu: n eli entiselämyksen lähes viiden vuoden taakse.

Istuin jälleen samassa paikassa, kuin vajaa viisi vuotta sitten eli kesäpaikkamme keittiön pöydän ääressä, ilma oli samalla tavalla kostea ja lämmin ja vettä sataa tihuutteli hiljalleen. Aamu oli aikaisempi kuin silloin mutta hetki oli samalla tavalla taianomainen, kaunis lumoava kesäyö oli juuri kääntynyt aamupuolelle. Havahduin vaimoni huudahdukseen. – Kettu, pihalla on kettu! Käänsin katseeni keittiön ikkunasta ulos ja näin aikuisen naarasketun takkuisessa kesäturkissaan pyydystävän hiirtä pihallamme.

Havahduin toteamaan, että en ollut vielä ehtinyt viedä päivälliseltä jääneitä savukalan tähteitä eläinten syöttöpaikalle, joten hyppäsin äkkiä jaloilleni ja nappasin kalaruoan tähteet mukaani rappusille mennessäni. Kettu oli poistumassa pihastamme etelään johtavaa tietä pitkin. Rappusille päästyäni vihelsin noin kolmenkymmenen metrin päähän ehtineen ketun perään. Vaikutus oli toivottu, kettu pysähtyi ja kääntyi katsomaan minua. Katsekontaktimme kesti korkeintaan sekunnin, jonka jälkeen repolainen kiihdytti vauhtia ja katosi mutkan taakse.

Tapaamisemme oli ensimmäinen tänä kesänä, mutta ei varmasti viimeinen. Olin osannut odottaa näkemistämme, koska merkkejä sen käynneistä olen huomannut pihassamme. Tarjolle jätetyt ruoat ovat kelvanneet ja tuoreita ketun ulosteita on myös havaittu. Tiedän myös ketun pesän tarkan sijainnin noin puolen kilometrin päässä, mutta sinne en mene häiritsemään heidän rauhaansa. Odotan, että emo tuo pesueensa ruokailemaan tänne. Niin on tapahtunut edellisinäkin kesinä. Onpa joku pennuista viihtynyt luonamme pidempäänkin ja käynyt syömässä ihan sisätiloissa, kuten kesällä 2011.

Meidän ihana Kettunen vuonna 2011
Meidän ihana Kettunen vuonna 2011

Uskallan luvata, että julkaisen kesän mittaan blogisivuillamme tuoreita kuvia ketuista, tällä kertaa en ehtinyt ottaa edes kännykkäkameraa mukaan, tilanne oli ohi niin nopeasti. Tiedän varmasti pentueen olevan olemassa, koska eilen jutellessani tuttavani kanssa hän kertoi eräänä yönä autoillessaan nähneensä pennut emänsä mukana pesäpaikan lähistöllä.

Kettunen
Kettunen vuonna 2011

Kirjoitin reilu vuosi sitten 19.4.2015 kuvien kera edellisestä lemmikkiketustamme, jolle annoimme lempinimen Kettunen.

Blogissamme otsikolla: Luonnollista ja luonnotonta. Kategoria: Yleinen. Juttu löytyy edelleen täältä.

Tähän artikkeliin kuvasin näkymän tämänhetkisestä paikastani. Kirjoitan tätä täsmälleen samalla paikalla, jossa vaimoni istui viime yönä havaitessaan ketun. Vein oranssin kukan merkiksi ketun hiirenpyydystys paikalle, reilun kymmenen metrin päähän ikkunasta. Kuvasin myös tänne johtavalta tieltä tänään mutkan jonka taakse vieraamme livahti.MEIDÄNNOKIA - W8_20160619142714

 

 

 

 

 

Eläimien itseisarvo on kiistämätön.

Luin aamulla Keskisuomalaisesta Teppo Koskisen kirjoittaman artikkelin: ”Eläinsuojelujärjestöt vaativat eläimille itseisarvoa lainsäädäntöön: ” Eläimellä on arvo riippumatta sen arvosta ihmisille.”.”baby-cat-1168535_1280

Heti luettuani jutun menin allekirjoittamaan eläinlaki-vetoomuksen. Vetoomuksen on jutun mukaan allekirjoittanut melkein 50 000 ihmistä ja toivoisin, että te lukijamme, jotka kannatte huolta eläinten hyvinvoinnista kävisitte myös laittamassa nimenne hyvän asian puolesta. Allekirjoitus onnistuu mainiosti esimerkiksi osoitteessa: www.elainpolitiikka.fi/vetoomus. Edellä mainitussa osoitteessa voit lukea, ennen allekirjoittamistasi, mitä parannuksia eläinten hyvinvointiin vetoomuksella vaaditaan.

goat-44332_1920Eläinsuojelujärjestöt SEY ja Animalia ovat hankkeen järjestäneet. Tarkoituksena olisi saada parhaillaan uudistettavana olevaan eläinsuojelulakiin muutoksia, jotka ottaisivat huomioon nimenomaan eläinten tarpeet, eikä lainuudistusta tehtäisi pelkästään tuottajien etujen nimissä, kuten nyt on ollut pahoin pelättävissä politikoiden puheenvuoroja kuunnellessa.

dog-287420_1280Kaikilla eläimillä, myös lemmikeillä täytyy olla oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja kivunhoitoon, eikä lemmikkejä saa jalostaa siten, että jalostus tekee eläimet sairaiksi eli aiheuttaa jalostetuille eläimille jopa kivuliaita terveyshaittoja, kuten esimerkiksi lonkkavikoja ja aivojen puristumista liian ahtaan kallon sisälle ym.

Tuotantoeläinten kasvatuksen täytyisi olla läpinäkyvämpää, sitä täytyisi seurata riippumattomien valvontaeläinlääkäreiden toimesta riittävästi,  koskascottish-highlanders-1201718_1280 tuotantotiloilla usein vierailevat ”tavalliset” eläinlääkärit saavat elantonsa lähinnä suurten tuotantotilojen isänniltä ja eivät näin ollen pure kättä, joka heitä ruokkii. Voisi sanoa leikkisästi: eivät paskanna omaan leipäänsä tai kuse omiin muroihinsa.

chick-929566_1920Muistattehan ystävämme, jotka suunnittelette kesäkissan, kesälampaan tai vaikka kesäkanan ottamista. Eläimet eivät ole onnellisia yksin, varsinkaan laumaeläimet. mother-hen-374128_1920 Syksy saapuu jälleen liiankin pian ja vastuu lemmikistä jatkuu siitä huolimatta. Etenkin kissojen kohdalla ongelma kärjistyy siksi, että kissoja ei vaivauduta leikkauttamaan, joten epätoivottuja poikueita syntyy ja kissanpentuja jaetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille. Kissanpennut ovat todella hellyttäviä ja suloisia. Kukapa lapsi ei sellaista haluaisi. Vastuu eläimen ottamisesta ja hoidosta kuuluu kuitenkin täysi-ikäiselle huoltajalle, lapsi ei tällaista vastuuta lemmikkikuumeen kourissa ymmärrettävästi tajua. Opettakaamme lapsillemme, että kissanpentu ei ole lelu vaan tunteva, elävä eläin, jolla on oikeus hyvään elämään hyvässä hoidossa.

Eläinsuojelua, halal-teurastusta ja lehmänmulkkuja

Lisäsimme Blogiperheeseemme uuden kategorian: Eläimet. Tässä osastossa kommentoimme niin eläimiin kohdistuvia laiminlyöntejä ja epäkohtia, kuin myös iloisempia tapahtumia. Eläimet nuo luomakunnan hiljaiset, jotka rikastuttavat elämäämme, eivät voi itse puhua tai kirjoittaa omasta puolestaan. Kaikkien meidän, jotka voimme niin tehdä täytyy tuoda epäkohtia keskusteluun.calf-645334_1920 Jos käytän kerrankin, tavoistani poiketen, muutamaa kulunutta kliseetä: ” Täytyy nostaa kissa pöydälle.” Olemme molemmat altruistisesti ajattelevia ihmisiä ja myös eläimet ovat lähellä sydämiämme, joten tuomme omat näkemyksemme esille blogimme kautta, eli ” kannamme kortemme kekoon” tai vielä huonommin tähän eläinsuojelujuttuun sopiva fraasi ” tuomme rikkamme rokkaan.” Rokka tarkoittaa nimittäin monella murrealueella suomessa samaa, kuin savon murteessa tuttu ” Tappaiskeitto”. Tämä keitto eli rokka keitetään yleensä heti eläimen tappamisen jälkeen, käyttäen juuri tyhjää potkaisseen lehmän tai sian lihaa ja vielä lämpimiä sisuskaluja eli sisäelimiä ja tuoreesta verestä ja ohrajauhoista taputeltuja mykyjä. Nämä ontuvat vertaukset loppuvat tähän johdantokappaleeseen seuraavissa tiukkaa asiaa.

Päällimmäisenä mielessäni on muutaman päivän takainen uutinen, jossa kerrottiin Kankaanpäähän suunnitteilla olevasta halal-teurastamosta. Kun luin kyseistä uutista tukkani olisi noussut pystyyn, elleivät syöpähoidot olisi jo vieneet viimeisiä hiuksiani. Olin pöyristynyt. Nyt eletään vuotta 2016 ja tapahtumapaikkana on armas kotimaamme sivistysvaltio nimeltä Suomi. Laman syventyessä ja pakolaisvirtojen kasvaessa olemme joutuneet taipumaan monella tapaa, mutta johonkin raja on aina pystyttävä vetämään. Emme saa lähteä mukaan kaikkiin muslimimaista tuleviin riitteihin ja rituaaleihin, jotka ovat selvästi paitsi lakiemme vastaisia myös, mikä on mielestäni vielä tärkeämpää täysin länsimaisen eettisen käsityksen vastaisia. Emme saa myydä terveitä periaatteitamme minkäänlaisen painostuksen edessä. Eläinrääkkäystä ei saa hyväksyä minkään uskonnon perusteella yhtään sen enempää, kuin tyttäriemme raiskauksiakaan. Itse olemme aina boikotoineet kaikkia kauppoja, joiden valikoimiin kuuluu halal-, kosher tai muutoin eläimiä rääkkäämällä teurastettu liha. Vaikka se on tähän saakka teurastettu ulkomailla se ei tee halal-lihaa myyvän kaupan toiminnasta yhtään hyväksyttävämpää.animals-317094_1920

Teurastamon puuhamies on yrittänyt uskotella, että ainoa ero normaaliin teurastukseen on se, että teurastuksen suorittaja on islaminuskoinen henkilö, joka lausuu rituaalisen lauseen ennen kuin suuntaa eläimen mekkaan päin ja avaa eläimen kaulan. Kuitenkin kaikki tiedämme, että islam vaatii eläimen kaulan leikkaamista tainnuttamatta, muutoin islaminuskoinen ei voi lihaa syödä. Islamistit ovat tunnetusti fanaattisimpia uskontonsa sääntöjen noudattajia. Kun lisäämme tähän yhtälöön sen kaikkien tunteman tosiasian, että islamisti on valmis silmää räpäyttämättä räjäyttämään itsensä ja suuren joukon viattomia ihmisiä taivaan tuuliin pelkästään sen vuoksi että allah on luvannut hänen pääsevän temppunsa jälkeen taivaaseen irstailemaan seksuaalisesti seitsemänkymmenenkahden neitsyen kanssa. Säästäisikö tällainen ihminen lampaan kärsimyksiä ja toimisi koraanin opetuksia vastaan….? Uskokoon ken tahtoo, minä en usko hetkeäkään!

Nykyisilläkin teurastamoilla valvonta on olematonta. Eläinrääkkäystä tapahtuu todistettavasti useilla teurastamoilla jatkuvasti, vaikka tainnuttamatta tappaminen eli halal-teurastus onkin vielä lakiemme mukaan kiellettyä. Koko kansa saimme muutama kuukausi sitten nähdä eri televisioohjelmissa videokuvaa siitä, kuinka ala-arvoisesti teuraseläimiämme kohdellaan. Tämän esimerkillisen, neuvokkaan ja rohkean kansalaisen, joka tämän epäkohdan toi julkisuuteen olisi pitänyt saada tunnustusta hienosta teostaan. Mutta mitä tekikään oikeuslaitoksemme? Asetti tämän hyväntekijän syytteeseen!

Edellä kerrottujen faktojen perusteella rohkenen epäillä, että mikäli suunniteltu halal-teurastamo toteutuu ja joku saa kuvattua sieltä videoita. Tulemme näkemään materiaalia, jonka rinnalla aiemmin nähdyt perinteisten suomalaisten teurastamoiden valvontavideot ovat lähinnä lasten iltasatu kamaa.

Ihmettelen valtiovaltamme saamattomuutta ja taipuisuutta. Ryhdittömyydessään eduskunta ja hallitus antavat aina periksi kaikille muualta tuleville sairaille vaikutteille, ettei heitä vain tuomittaisi rasisteiksi. Niille ihmisille, jotka ovat maamme hyvinvoinnin pohjan rakentaneet ja taistelleet meille itsenäisen kotimaan ei vastaavasti ole tarjota edes lämmintä kättä.

street-dog-1057216_1920Voimassa oleva eläinsuojelulakimme, joka on säädetty jo vuonna 1996 on jäänyt auttamattomasti jälkeen ajastaan. Kahdenkymmenen vuoden aikana tietämys eläinten tarpeista ja tuntemuksista, sekä etiikasta on lisääntynyt niin valtavasti, että eläinsuojelulaki täytyisi hyvin pikaisesti saattaa ajan tasalle ottaen huomioon tämän päivän sivistystaso.cage-380935_1280 Edellisen hallituksen piti tämä asia hoitaa. Niin oli sovittu. Ei tullut hoidettua, tuotantoeläimet  navetoissaan, turkistarhoissaan, sikaloissaan, kanaloissaan, ym. ja lemmikkieläimet häkeissään, tarhoissaan ja pennuttamoissaan, ym. kärsivätrabbit-960649_1920 ja odottavat. Nykyisen hallituksenkin kausi on kohta puolessavälissä, eikä sovittu eläinsuojelulain uudistus etene ollenkaan. Todella noloa näin sivistysvaltiossa.

Mikäli hallitus ja eduskunta taipuvat lainmuutokseen, mikä sallii rääkkäämällä tappamisen eli halal-teurastuksen voin ottaa käyttöön valtiovallasta nimityksen, joka on tullut mieleeni jo monta kertaa, seuratessani hallituksen taipuisaa vetkuilua ja vatulointia. Opin nimityksen jo poikasena savossa lapsuuttani viettäessä. Lempinimeä käytettiin miehestä, joka hyväksyi kaikki esitykset ja taipui kaikkien tahtoon. udder-562980_1920Tuo kuvaava lempinimi oli ”Lehmänmulukku” se on kuulemma oikein taipuisa värkki.

ps. Ymmärtänette, että en sisällyttänyt artikkeliin halal – teurastusta käsitteleviä kuvia, koska lukijoissamme on hyvin paljon herkkiä, hyväntahtoisia ihmisiä. He olisivat vain turhaan ahdistuneet ja pahoittaneet mielensä. Jos joku haluaa välttämättä pahoittaa mielensä ja tuntea ahdistusta, tai jos haluaa nähdä kuinka halal – teurastus todellisuudessa muslimimaissa suoritetaan voi katsoa itse YouTube.com: ista videoita esim hakusanoilla: halal slaughter.