Mikään ei ole ennallaan.

Tänään pilvisenä kevättalvisena sunnuntaina ei ole mitään iloista kerrottavaa. Haluan kuitenkin jakaa synkätkin tunnelmani seuraajieni kanssa rehellisesti, kuten aina ennenkin.

Kotikylääni, jossa olen syntynyt ja elänyt nuoruuteni on kohdannut suuri suru. Lapsuudesta saakka tuntemani naapuri on nukkunut ikiuneen. Hän oli kylällämme, jossa minunkin juureni ovat syvällä, keskeinen asukas ja hyväntekijä. Me kaikki kyläläiset olemme saaneet nauttia hänen hyväntahtoisuudestaan vuosikymmeniä. Kukin vuorollamme.

Hän oli syntymäkotini lähin naapuri ja auttoi aina pyyteettömästi, sekä vanhempiani, että minua. Sukuani hän on auttanut jo kahdessa sukupolvessa. Ruuhkavuosinanikin sain olla varma, että vanhempani pärjäävät kotimökillään vaikka en ehtinyt pitää itse heistä tarpeeksi huolta. Naapurini ja hänen vaimonsa pitivät huolta vanhemmistani.

Viisi vuotta sitten jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle ja siitä saakka olemme viettäneet vaimoni kanssa täällä kotikylälläni noin puolet ajastamme entisessä mummolassani. Vietämme edelleen, mutta kylä ei ole enää koskaan entisensä. Merkittävä osa puuttuu. Kerroin edellisen kerran auttavasta naapuristani vähän yli vuosi sitten artikkelissani: Hyvää syöpäpäivää kaikille! (julkaistu 04.02.2017) . Artikkeli löytyy edelleen blogisivustoltamme.

Saimme vaimoni kanssa eilen olla saattamassa edesmennyttä naapuriamme viimeiselle matkalleen. Täytyy sanoa, että hänen vaimonsa ja tyttärensä olivat järjestäneet suuren surunsa keskellä todella kauniin ja koskettavan muistotilaisuuden. Kun hänen sukulaistyttönsä esitti kauniilla lauluäänellään, pianolla säestäen Juha ”wat” Vainion sanoittaman vanhan kauniin kappaleen Mun sydämeni tänne jää ajattelin kyyneleitäni nieleskellen, että nimenomaan tähän tilanteeseen kappale sopii. Tunnen naapurini läsnäolon kylällämme tänäänkin ja tulen tuntemaan sen aina. Hän jätti lähtemättömän muistijäljen meihin kaikkiin kyläläisiin

Nyt kun kirjoitan tätä juttua ja välillä katseeni hakeutuu ikkunasta avautuvaan räntäsateiseen maisemaan tuntuu, kuin taivaskin yhtyisi meidän kyläläisten yhteiseen suruun ja ikävään vuodattamalla kylmiä kyyneleitään.

Kiitos kaikesta ystäväni, hyvää iäisyysmatkaa.

Iloisen jälleennäkemisen toivossa kiitollinen ystäväsi ja naapurisi.

 

 

 

Pieniä terveyspommeja

Artikkelin nimi pieniä terveyspommeja kuvaa hyvin tämän kertaista artikkelia ja ruokaohjeita.

Ruokien raaka-aineet ovat terveellisiä.

Raaka-aineissa on myös kotimaisia villiyrttejä sekä luonnonantimia.

Luonnosta raaka-aineiden kerääminen on myös terveyspommi henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.

Metsässä liikkuminen epätasaisessa maastossa aktivoi tehokkaasti kehon eri lihaksia sekä hiljaisuus tuo mielenrauhaa ja laskee mm. stressitasoa. Mikäs onkaan mukavampaa kuin nauttia metsän äänistä ja luonnon väreistä. Metsässä ja pelloilla hortoilu aktivoi myös aivojamme, kun etsimme syötäväksi sopivia villiruokia. Kaiken lisäksi hortoilu on ekologista.

Kerää villiruokaa vain puhtailta alueilta ja tarpeeksi etäältä isoista teistä. Huomioi myös jokamiehen oikeudet, koska kaikkien villiyrttien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Jokainen meistä tietää, että liiallinen jatkuva stressi kuormittaa elimistöä, myös aivojamme. Stressaantuneena tai yliväsyneenä tulemme helposti hajamieliseksi ja muistikin tuntuu pätkivän. Hermotkin ovat tiukalla kuin ” viulunkieli” ja pienetkin asiat saa ärsytyskynnyksen nousemaan tai itkun tulemaan. Kokemusta on, kun olimme reilun vuoden muistisairaan omaisemme omaishoitajana. Hänen vuorokausi rytmi oli vaikeimmassa vaiheessa aivan sekaisin ja piti olla onnellinen jos yössä sai nukuttua reilun tunnin yhtenäistä unta.

Tämän kertaisissa raaka-aineissa ei ole muuta eläinperäistä kuin hunaja, jota on porkkanoissa ja chiavanukkaassa. Vegaani voi halutessaan käyttää muuta makeuttajaa.

Olen sitä mieltä suuresti, että ihminen on sitä mitä syö. Ravintotiheät, terveelliset ja värikkäät ruoat sekä riittävästi hyvälaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio tuo energiaa, terveyttä ja jaksamista arkeemme. Tässä on hyvä muistaa kuitenkin, että joskus mielihyvää tuo herkuttelu tai mässäily. Liian tiukkapipoinen ei tarvitse olla jos suurimman osan ajasta syö terveellisesti puhtaista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Puolison sairastuttua syöpään olemme ruokavaliomme koostaneet niin , että 70-80% on raakaravintoa ja loput kypsennettyä ja lämmintä.

Puolison syövästä puhuttaessa taas alkaa piina kuukaudet, koska tänään posti toi kutsukirjeet syöpäkontrolliin, jossa oli ajat verikokeisiin, röntgeniin sekä syöpälääkärin soittoaika tuloksille. Huh huijakkaa, pelkkä ajatuskin syöpälääkärin soitosta nostaa paniikin pintaan. Olen tullut vuosien saatossa siihen tulokseen, että ei tähän totu ja oikeastaan joka kerta jännittää enemmän mitä kauemmin aika kuluu. Takaraivossa jyskyttää 5- vuoden ennusteen raadollisuus.

Teimme viikonloppuna ison annoksen lämmintä ruokaa porkkanoista, suppilovahveroista sekä pakastetuista horsmista.

Saimme suppilovahveroita serkulta ja hänen vaimoltaan. Niistä teimme kaurakermaan kastiketta, johon tuli runsaasti sipulia sekä mausteeksi suolaa ja mustapippuria. Lisäksi paistoin pannulla oliiviöljyssä horsmanversoja, joita pakastimme paljon viime keväänä.

Mausteeksi horsmanversoihin laitoin hieman suolaa, mustapippuria ja lopuksi sitruunamehua päälle. Paistoin horsmanversot rapeaksi.

Uuniporkkanoihin laitoimme mausteeksi hieman suolaa, rosmariinia ja mustapippuria. Päälle loraus oliiviöljyä sekä hunajaa. Porkkanat oli uunissa 200 asteessa n. 30 min.

 

Annokseen lisukkeeksi vielä kevyttä, vatsaystävällistä ja terveellistä hapankaalia. Hapankaali sisältää maitohappobakteeria, joka on hyväksi suoliston terveydelle

Lisäksi tein kahta erilaista chiavanukasta isohkon annoksen, koska se säilyy muutamia päiviä jääkaapissa ja laitan ne kulhoon kerrosvanukkaaksi. Kutsun sitä usein myös ” raaka kiisseliksi”, koska chian siemenet geeliytyy nesteen kanssa. Pikkuruisia chian siemeniä olen hehkuttanut aiemminkin. Siemenet sisältävät mm. Omega-3- rasvahappoja, proteiineja sekä kuituja.

Voit käyttää chian siemeniä vanukkaissa, raakaruuissa, smoothiessa, raakakakuissa ja leivonnassa ym. ruoan valmistuksessa

Nesteen sekaan ei kannata laittaa liian runsaasti chian siemeniä, koska se imee runsaasti nestettä. Huomioithan tämän myös chian siementen käytössä, koska jos käytät niitä ilman liotusta ne alkavat turvota elimistössä.

Vanukkaaseen tuli nesteeksi omenamehua, tämänkin saimme serkulta ja hänen vaimoltaan.

Raaka-aineet : 4 dl omenamehua sekä 4 rkl chiansiemeniä. Seos geeliytyi jääkapissa n. vuorokauden, mutta toki siihen riittäisi huomattavasti vähempikin aika. Lisäsin vanukkaaseen lopuksi puolikkaan ison avocadon, 2 rkl seesaminsiemeniä ( liotettuja. ) sekä 2½ rkl kuusenkerkkiä ja porasin sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Kuusenkerkät tuo vanukkaaseen mm. vitamiineja ja raikasta makua. Voit laittaa kuusenkerkkiä vähemmänkin jos et pidä kerkkien mausta.

Seesaminsiemeniä käytämme lähes päivittäin ja yleensä smoothien seassa, koska seesaminsiemen sisältää kalsiumia. Se on hyvä kalsiuminlähde, koska emme käytä juurikaan maitotuotteita. Siemenistä on helppo valmistaa myös ” maidonkorviketta” eli seesaminsiemenjuomaa.

Toiseen vanukkaaseen tuli raaka-aineeksi: 4 dl kauramaitoa sekä 4 rkl chiansiemeniä. Tämä vanukas tekeytyi myös jääkaapissa saman verran kuin toinen vanukas oli n. vuorokauden. Sekoitin vanukkaaseen lorauksen hunajaa, 3 rkl idätettyjä vehnänjyviä, 1 pienehkö banaani, hieman vaniljajauhetta sekä 1 rkl Carob- jauhetta. Tämäkin seos porataan sauvasekoittimella, mutta en samettisen pehmeäksi vaan halusin jättää ” sattumia” vehnänjyvistä.

Vanukkaan päälle ripottelin vielä vadelmia, kuusenkerkän neulasia, vehnänjyviä, pakastettuja horsmankukkia sekä Carob- jauhetta.

Vehnänjyvät ovat aivan ihanan herkullisia idätettynä ja saat monikertaisesti niiden terveyshyödyt käyttöön juuri idätettynä tai versotettuna. Versotettuna voit tehdä siitä super-terveellistä runsaasti lehtivihreä sisältävää juomaa. Lehtivihreä puhdistaa tehokkaasti elimistöämme.

Idättää kuten versottaakin on helppoa, kun vain on tarkka hygienian suhteen. Astiakaappimme onkin kovassa käytössä, koska idätämme siellä linssejä, herneitä, tattaria, hirssiä, venhänjyviä ym. ym. kaikkea mahdollista olen innokas idättämään.

Carob- jauhe on monipuolinen ja ihanan pehmeän ja herkullisen makuinen. Käytämme sitä vaihteluna raakakaakaolle.  Carob- jauhe jauhetaan Johanneksenleipäpuun eli carobin siemenistä. Carob- jauhetta käytän eniten raakasuklaan maustamiseen.

 

 

 

 

Tasapainoilua syövän ja elämän kanssa

 

Tänään kauniina kevättalvisena päivänä minulla on onni kertoa, että yksi merkittävä etappi on saavutettu. On kulunut päivälleen viisi vuotta siitä, kun sain tietää sairastavani pienisoluista keuhkosyöpää. Laitoimme ensimmäiseksi tavoitteeksemme ei enempää eikä vähempää, kuin sen että olisin hengissä viiden vuoden kuluttua. Nuo viisi vuotta ovat kasvattaneet meitä siis minua ja vaimoani paljon.

Aloitimme välittömästi kovan luomulääkityksen, joka jatkuu edelleen. Lisäksi sain lääketieteellisen koulukunnan tarjoamat rajut hoidot: sytostaatti eli solumyrkkyhoidot, sädehoidot, sekä keuhkojen alueelle, että koko aivojen alueelle profylaktisesti. Nämä edellä mainitut seikat, sekä onni ja luojan varjelus ovat mahdollistaneet tämän tavoitteen saavuttamisen. Olenhan aiemminkin maininnut, että tunnen olevani luojan lempilapsi sekä onnetarten ottopoika.

Yksi merkittävä seikka, joka on vaikuttanut loistavaan toipumiseeni ovat elämäntapamuutoksemme. Tupakka jäi pois neljänkymmenen vuoden polttamisen jälkeen ja ruokavaliomme muuttui terveellisemmäksi esimerkiksi siten, että tänään käytämme aina pelkästään luomua jos vähänkin on mahdollista. Emme halua elimistöömme kasvinsuojelumyrkkyjä, myös kaikkia eläinperäisiä tuotteita vältämme ruokavaliossamme paitsi kalaa. Punainen liha on täysin pannassa. Toki on myönnettävä rehellisyyden nimissä heti, että kyllä joskus lipsahtaa ruokavalioon makkaraa ja lihaakin, mutta vain poikkeustapauksissa. Ei elämä saa olla liian kuolemanvakavaa ruokienkaan suhteen se lisää vain stressiä.

Toinen merkittävä toipumiseen johtanut seikka elämäntavoissamme tapahtui mentaalipuolella. Lopetimme elämästämme kiireen ja stressin. Tämä oli aika vaativa urakka jo siitäkin syystä, että tulomme romahtivat. Jouduin pienelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siitä huolimatta emme suostuneet stressaantumaan, sillä stressihormoni eli kortisoli on normaalina määrinä hyväksi elimistöllemme jopa välttämätöntä, mutta jos kortisolimäärät ovat jatkuvasti koholla se on suuri syövän riski. Varmaankin yksi syy syöpäsairauksien lisääntymiseen. Kiire kun on nykyään trendikästä. Kiire pitää kehittää päässään jos sitä ei muuten ole.

 

Kituuttelilimme pienillä tuloilla tinkien turhasta, mutta miettimällä tarkkaan siirtojamme emme ole tarvinneet tinkiä mistään tärkeästä. Edellä kerrotun olisin voinut kertoa muutamalla muotisanalla lyhyesti. Meidän lifestylemme sisälsi downshiftausta ja mindfulnessia. Lupasimme itsellemme viiden vuoden toipumisloman sairauteni taltuttamiseksi. Vaimoni on joutunut tekemään töitäkin, mutta hän on sisäistänyt hienosti elämäntapamuutoksemme muilta osin. Toipumislomani loppuu virallisesti viisivuotiskontrolliin, joka ajoittuu huhti- ja toukokuun vaihteeseen, vielä ei täsmällistä aikaa tiedä, koska kutsukirjettä ei ole syöpäsairaalalta vielä tullut.

Mainitsin aloituskappaleessa meidän oppineen paljon kuluneina viitenä vuotena. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan noinkin pitkän ajanjakson aikana niin negatiivisia, kuin positiivisiakin kokemuksia. Tapahtuu läheisten sairastumisia, kuolemiakin mutta myös paranemisia ja syntymiäkin. Elämämme on tasapainoilua elämän ja kuoleman välillä. Olemme saaneet kokea negatiivisia ja positiiviisia tunteita, sekä läheistemme, että vieraampien ihmisten taholta. Näistä kokemuksistamme voit lukea edelleen blogisivumme arkistoista. Sieltä löytyy iloisempia, sekä synkkäsieluisempiakin postauksia. Hyvää kevätsunnuntain jatkoa kaikille. Palataan pian.

Bataattia ja sieniä

Näin kevään tullessa alan tyhjentämään tehokkaasti pakastimia, että saadaan taas ensi kesän tuoreelle sadolle tilaa. Toki käytämme koko vuoden pakastimen antimia, mutta nyt kevään kääntyessä olemme alkaneet tekemään esim. sieniruokia paljon, koska niitä on vielä pakastimessa runsaasti. Viime syksynä oli  runsaasti varsinkin kangasrouskuja, mutta myös suppilovahveroita saimme.

Tämän bataattiherkun teki puolisoni eräänä päivänä ja oli kyllä todella hyvää. Ohje löytyi Juuri näin- kirjasta, jota hieman muutimme sen mukaan mitä raaka-aineita kotoa löytyi. Tuo kirja on todella monipuolinen ja siinä on tosi kivoja ohjeita juuresten käyttöön ruoan valmistuksessa.

Tämä ohje ei ole vegaaninen, koska kuorrutteena on käytetty ” normaalia eläinperäistä” juustoraastetta.

Annokseen tuli 1 isohko bataatti. Bataatti pestään ja leikataan siivuiksi. Bataattisiivujen päälle sivellään oliiviöljyä, mustapippuria ja hieman suolaa. Sen jälkeen laitetaan esipaistumaan uuniin 200 asteeseen n. 15 min.

Bataattien esikypsyessä uunissa valmistetaan sienikastike. Sienet ( käytimme suppiolovahveroita n. ½ litraa )  ja sipuli kuullotetaan öljyssä tai voissa pannulla. Puolisoni laittoi ensin sipulit pannulle ja kuullotti niitä ennen sienien laittamista ja lisäsi sipuleihin hieman suolaa sekä sokeria. Sitten lisätään sienet ja ruskistetaan. Itse tykkään mieluummin paistaa öljyssä, voi haisee minun mielestä ” lehmän hengelle”.

Kun sipulit ja sienet on kuullotettu ja saaneet väriä, kaadetaan sekaan kerma, itse käytimme kaurakermaa. Kastike keitetään kasaan ja maustetaan suolalla sekä mustapippurilla.

Valmis kastike levitetään esikypsytettyjen bataattiviipaleiden päälle sekä lisätään vielä juustoraaste päällimäiseksi.  Tämän jälkeen bataattiviipaleet täytteineen laitetaan uuniin n. 15 min.

Jos haluaa vegaanisen version niin useimpien kauppojen valikoimiin kuuluu hyvänmakuisia vegaanisia juustoja.

 

Lämpimän bataattiruon lisukkeeksi tein puolukka- kaalisalaatin.

Hurautin ajaa pienehkön kerä- ja parsakaalin raasteeksi monitoimikoneella ja lisäsin raasteen sekaan puolukoita sekä lisäilin sitten lautaselle raasteen sekaan liotettuja tattarinjyviä, koska teen kerralla aina ison annoksen raastetta ja siihen voi lisätä aina jyviä, linssejä, papuja, tofua ym.

Raasteen kastikkeeseen tuli oliiviöljyä, hunajaa, hieman suolaa ja sitruunamehua sekä valkoviinietikkaa. En mitannut raaka-aineiden suhteita vaan tein suutuntumalla eli makumieltymyksen mukaan. Sekoitin kastikkeen raasteen sekaan ja annoin makuuntua jääkapissa reilun tunnin.

Idättämällä, liottamalla ja versottamalla saat ruokien ravintoarvot hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Siemenet ovatkin usein kasvien ravintorikkain osa, joita kannattaa hyödyntää.

Liotettuja sekä idätettyjä tattarinjyviä voi käyttää mm. salateissa, smoothiessa, tuorepuuroissa, raakaleivonnassa. Käytämme itse molempia versioita.

Tattarijyvien käsittelyssä kuten yleensäkin idätyksessä, liotuksessa ja versotuksessa on hyvä olla huolellinen ja itse kiehautan lasipurkin ennen käyttöä.

Huuhtelen huolellisesti tattarinjyvät ja liotan noin yön yli, lyhempikin aika riittäisi. Sen jälkeen kaadan liotusveden pois ja huuhtelen tattarinjyviä muutamia kertoja kylmällä vedellä, sitten kuumalla vedellä ja vielä pari kertaa kylmällä vedellä.

Tattarien päälle muodostuu vaaleanpunaista limaa liotuksessa, jonka vuoksi liotusvettä ei käytetä ja tattarinjyvät huuhdellaan huolellisesti. Sen takia varmuuden maksimoimiseksi huuhtelen monta monituista kertaa ettei limaa jää vain ollenkaan jyviin.

Tattari on terveellinen raaka-aine, joka on herkullinen myös lämpimissä ruoissa sekä leivonnassa. Tattaria on saatavana kaupoissa esim. kokonaisina -ja rikottuina suurimoina, hiutaleina, jauhoina ym. Tattarihiutaleita tykkään käyttää aamupuurona esim. hunajan tai hillon kanssa.

 

Chia-vanukkaita

Makean nälkään terveellisiä herkkuja.

Tuli taas eräänä päivänä alkuviikosta imelän mieliteko. Tuo imelän mieliteko kulkee käsi kädessä hormonikierron kanssa. Tietyllä aikaa kuukaudesta tuntuu, että voisi syödä pelkästään makeaa.

Tuo imelän mieliteko on vielä vähäinen vaiva, mutta valitettavasti tuohon hormonikiertoon kuuluu tietyllä aikaa migreenikohtaukset.

Onneksi yleensä pidän kaapissa kookosmaitoa, hunajaasiirappia ja chia-siemeniä. Niillä saa hyvinkin taltutettua makean himon.

Maalla ollessa on kuitenkin kauppaan sen verran matkaa ettei tule ihan suklaapatukan nälkään lähdettyä kauppaan ajelemaan. Ja muutenkin chia-vanukkaat on mielestäni ihania, koska niistä voi muokata monen makuisia ja raaka-aineet voi valita terveellisistä vaihtoehdoista.

Tein kahdenlaista vanukasta ja ne kun herkuttelimme niin en sen jälkeen miettinyt koko ajan vesikielellä makeita ruokia. Molemmissa oli pohjana sama chia-vanukas kookosmaito pohjaan tehtynä.

Näissä vanukkaissa on käytetty hunajaa, joten eivät ole vegaanisia. Halutessasi vegaanisen version voit käyttää muunlaista makeutusta

Ensimmäiseen kerrosvanukkaaseen tuli pirteyttä ja terveellisyyttä vitamiinipitoisista lakoista, joita viime kesänä luonto tarjosi runsaasti. En voi olla hehkuttamatta sitä miten upeita ” superfoodeja” meidän kotimaamme luonto tarjoaa meille.

Vanukkaan valmistus ja raaka-aineet: 1 tölkki kookosmaitoa 400 ml ( jos kookosmaito kovin paksua, sitä voi ohentaa hieman vedellä ), 4 rkl chia-siemeniä, 2 rkl hunajaa sekä hieman sitruunanmehua. Sekoitetaan nämä hyvin. Annetaan geeliytyä jääkapissa n. 4 h. Vähempikin toki riittää. Joskus annan geeliytyä jopa yön yli. Sekoittelin kaksi kertaa välillä vanukasta.

Tähän väliin täytyy mainita, että olen löytänyt onnekseni sitruunamehua luomuna isohkossa lasipullossa.

Kun vanukas oli tekeytynyt valmiiksi jääkaapissa, sekoitin sekaan terveellistä kaakaomassaa  murusina, jolloin vanukkaaseen tuli ihana koostumus. Kaakaomassa on sellaisenaan syötynä hieman liian kirpakkaa minun makuuni, mutta sopii erinomaisesti jälkiruokiin, smoothieen ym. ja tietenkin raakasuklaan valmistamiseen.

Laitoin lasiin kerroksittain vanukasta ja hieman jäisiä lakkoja. Päälle lisäsin vielä kaakaomassa murusia sekä granaattiomena siemeniä. Granaattiomena siemenet ovat hedelmäisen ja raikkaan makuisia. Granaattiomenalla on monia hyödyllisiä terveysvaikutuksia ja tätä herkullista hedelmää pitäisi itsekin käyttää enemmän. Granaattiomenaa voi nauttia myös mehun muodossa.

Toiseen kerrosvanukkaaseen tuli kaakaomassaa sekä liotettuja cashewpähkinöitä n. 2 dl.

Sulatin vesihauteessa hieman kaakaomassa ( noin vajaa 4 rkl ), jolloin oli helpompi ” porata” liotettujen cashewpähkinöiden kanssa. Lisäsin hieman vettä sekoituksen helpottamiseksi. Hunajaa en mitannut vaan lisäsin seokseen maun mukaan. Makeutta tämä massa vaatiikin, muuten lopputulos on kirpeä.

Laitoin  lasiin kerroksittain chia-vanukasta, granaattiomenan siemeniä sekä kermaiseksi sauvasekoittimella porattua kaakaomassaa ja cashewpähkinää.

Lopuksi päälle raikkaan makuisia granaattiomenan siemeniä, vesihauteessa sulatettua kaakaomassaa sekä hunajaa loraus.

Molemmat vanukkaat olivat suussa sulavia.

Lakka/ kookosvanukas sopisi mielestäni raikkaan maun vuoksi hyvin esim. aamupalan lisukkeeksi.

 

 

 

Uusia tuulia


Hei vaan pitkästä aikaa kaikille. Toivotamme teille tälle vuodelle terveyttä ja onnea.

Vuosi vaihtui ja uusia innostavia juttuja sen mukana.

Blogiimme tulee uusi kategoria: Käsityöt.

En tehnyt isoja Uuden Vuoden lupauksia niin kuin en normaalistikkaan. Vuosi sitten tein lupauksen, että otan itselleni enemmän aikaa ja panostan elämässäni mielenrauhaan. Voin sanoa, että se toteutui osittain. Nyt vain innolla odotan, kun päivät pidentyy ja kevättä kohti mennään sekä uusia kivoja juttuja työrintamalla. Blogiimmekin tulee myyntiin tuotteita tämän uuden kategorian puitteissa.

Olimme Joulun maalla ja sillä korkeuksilla olikin oikein joulukortti maisema, koska lunta on niin runsaasti puissakin. Tunnelma valaistuksestakin joutui nauttimaan pakolla, koska lumimäärästä johtuen sähkökatkoksia oli välillä.

Vietimme mukavan Joulu- päivän kotipaikallani sukumme kesken seurustellen, syöden ja mäkeä laskien sekä joulun aikaan sisustimme puolisoni kanssa hänen äidilleen huoneen mummon omilla tavaroilla.

Jouluna pääsivät oikeuksiinsa myös vanhasta talosta kesällä pelastamamme Karhu- lasipurkit sekä vanha ikkuna. Yritimme pelastaa viime kesänä vanhasta mökistä kaikkea mistä pidimme, koska katto oli jo osittain romahtanut ja tämän talven lumimäärällä voi katto romahtaa lisää.

Käsityöihmisenä olen sisustuksessakin yksityiskohtien ystävä ja tykkään myös itse tehdä mahdollisimman paljon varsinkin ompeluun liittyviä juttuja. Eli tykkään, että kodissa on kauniita yksityiskohtia.

Pitkähkön tauon jälkeen aloitin taas ompelun työn puitteissa. Aikaisemmin ompelin asiakastöitä pääasiassa vaatteita ja tietenkin sisutusjuttuja ollessani verhokaupassa töissä. Koulutukseltani olen mallipukineidenvalmistaja/ pukeutumisneuvoja

Joulun alla ompelin myyntiin” lörppä” trikoopipoja, sekä ennakkotilauksia. Suosikkejani trikoissa on ehdottomasti digiprintit. Trikoopipot ovat kivoja, koska niissä voi aikuisetkin leikitellä väreillä ja kuoseilla.  Huomasin, kun olin tehnyt nipun pipoja, että eläinystävänä lähes kaikissa pipoissa ” seikkailivat” eläimet. Pipoissa on kokoja 44-58.

Jatkossa tekemiäni tuotteita tulee myyntiin myös blogiin. Pääasiassa lasten vaatteita sekä trikoopipoja. Aikuisten vaatteitakin valmistan, mutta niissä kohderyhmänä on ikääntyvät ja myynti tapahtuu ainakin tällä hetkellä vielä suoramyyntinä palvelutaloilla/ päiväkeskuksilla. Materiaalit ovat normaali pesunkestäviä, helposti puettavia ja ikääntyneiden eritystarpeet huomioiden.

Lisäksi työnalla upeita kortteja valokuvista, joissa voimaannuttavia värssyjä elämän eri tilanteisiin.

Kortti ja käsityö jutut ovat muhineet jo useamman kuukauden työnalla ja taka-alalla, mutta aikataulu puutteen vuoksi ei ole ollut mahdollista alkaa toteuttamaan. Nyt tilanteen muuttuessa tämäkin mahdollistuu. Tilanteemme muuttui siinä suhteessa, että eräänä päivänä puolisoni äiti ilmoitti meille surumielisesti, mutta päättäväisesti, että hän haluaa muuttaa asumispalveluyksikköön. Kysyessämme hämmästyneenä syytä hän sanoi, että haluaa vapauttaa meidät niin, että voimme asua myös kotonamme. Hän sitoi meitä mielestään liikaa, koska muut hänen läheiset eivät hänen mielestään halunneet auttaa tässä vaikeassa tilanteessa häntä ja meitä.

Tällä hetkellä on tilanne se, että hän asuu nyt intervallihoito- jakso nimikkeellä asumispalveluyksikössä.

Isona plussana täytyy vielä mainita ja antaa iso kiitos ihanille ja ymmärtäväisille hoitajille.

 

 

Iloisia uutisia vai nahkurin orsilla tapaamista?

Viimeisen vuoden aikana en ole useinkaan päässyt kirjoittamaan blogiimme uusia artikkeleita, vaikka halua ja tarvettakin olisi ollut. Aikani ja energiani on vienyt läheisen ihmisen auttaminen hänen epätoivoisessa taistelussaan ihmisarvoisen vanhuuden puolesta. Tuota tuskaa hänellä on kestänyt kohta päivälleen vuosi. Tuon uskomattoman ajanjakson tulen käymään seikkaperäisesti läpi tällä foorumilla, jossakin osiossa kunhan aikaa siihen järjestyy ja kaikki todistusaineisto on kasassa. Olen kuitenkin joka vuorokausi vastannut lukijoidemme sähköposteihin, jotka sisältävät tärkeän kysymyksen. Ja vastaamme edelleen kysykää rohkeasti, jos vain voimme olla jotenkin avuksi.

Nyt päivän aiheeseen eli syöpäkontrolliin, joka on perinteinen aihe aina puolen vuoden välein. Tämä asia aiheuttaa aina ristiriitaisia tunteita kirjoittaessani siitä. Olen nöyrän kiitollinen saadessani kirjoittaa tämän. Mutta missään tapauksessa tämä ei ole itsestäänselvyys. En halua pahoittaa kenenkään pienisoluiseen keuhkosyöpään menehtyneen ihmisen läheisen mieltä, koska elämä on epäoikeudenmukaista. Miksi minä olen täällä vielä kirjoittelemassa neljän ja puolen vuoden kontrollistani, vaikka suurin osa kanssani samaan aikaan saman diagnoosin saaneista ovat saaneet jälleen pari päivää sitten pyhäinpäivänä kynttilän haudalleen. Joka tapauksessa kohdallani olivat kaikki kokeet, kuvantamiset ja lääkärin suorittamat tutkimukset jälleen erinomaisessa kunnossa. En mahda mitään sille, että tunnen hiukan huonoa omaatuntoa. Ristiriitaista.

Sovimme lääkärini kanssa noin puolen vuoden päähän seuraavan kontrollin. Olenko kirjoittamassa niistä tuloksista teille? Sitä en voi varmasti luvata, mutta mikäli tulokset ovat yhtä loistavat kirjoitan teille mielelläni. Kukaan meistä ei onneksi voi sanoa varmasti, koska se kynä lentää lopullisesti nurkkaan ja tarut on kirjoiteltu. Seuraava kontrolli tulisi olemaan viisivuotiskontrollini.

Matematiikan lait ovat vaikuttaneet koko ajan meidän hengissä selvinneiden määrään. Kuitenkin ensimmäinen faktinen tilasto, eikä mikään ennuste on viiden vuoden kohdalta. Tilasto on seuraava: pienisoluiseen keuhkosyöpään sairastuu suomessa vuosittain noin viisisataa henkilöä ja viiden vuoden kuluttua heistä on elossa alle kaksi prosenttia, eli alle kymmenen henkilöä. Jos minä olen yksi niistä vajaasta kymmenestä palataan iloisesti asiaan. Muussa tapauksessa nahkurin orsilla tavataan.

 

 

 

 

 

Roosa nauha-päivä 13.10.2017

Tänään vietämme Roosa-nauha päivää ja toivottavasti mahdollisimman moni on hankkinut tai hankkii itselleen sekä läheisilleen lahjaksi Roosa-nauhan. Roosa-nauhan hinta on vain 3,00 €.

20171013_100926_resizedRoosa- nauhoja löytyy useista myyntipaikoista ympäri Suomea.

Tuolla summalla voit tukea rintasyöpätutkimusta sekä rintasyöpäpotilaita ja heidän lähesiään. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa.

Roosa-nauha kampanjalla tuetaan siis suomalaista rintasyöpätutkimusta ja näin pyritään turvaamaan korkea hoidon taso jatkossakin ja kehittämään uudenlaisia hoitomuotoja. Roosa-nauha on edullinen ja helppo tapa osallistua ja turvata, että mahdollisimman moni rintasyöpäpotilas paranisi syövästä ja askel askeleelta olisi mahdollisuus päästä lähemmäksi sitä, ettei kenenkään tarvitsi tulevaisuudessa kuolla syöpään.

Toinen tärkeä asia mihin Roosa nauha- keräyksen tuottoa käytetään on Syöpäjärjestön maksuton neuvontapuhelin. Neuvontapuhelimesta saa asiantuntevaa apua, tukea sekä neuvontaa mikä on monelle potilaalle, mutta myös sairastuneen läheisille erittäin tärkeää.

Roosanauha- kampanjalla on myös erilaisia yritysyhteistyökumppaneita, jotka tukevat keräystä erilaisilla kampanjatuotteilla. Tuotteiden hinnasta lahjoitetaan ennalta sovittu lahjoitusosuus syöpätutkimukseen, eli näitä tuotteita ostamalla voit myös tukea hyvää ja tärkeää asiaa. Yllätä itsesi tai ilostuta itseäsi esim. Roosa-nauha kukkakimpulla, pullilla, suklaalla tai nyt pimeän aikaan tarpeellisella heijastimella ym. ym. Tuotteita on paljon eli varmaan jokaiselle löytyy mieleinen.

Tänä vuonna kauniin Roosa-nauhan ovat suunnitelleet Duudsonit.

Ole sinäkin mukana ja haasta ystäväsikin olemaan mukana tässä hienossa keräyksessä, jonka teemana on tänä vuonna ” Rohkeudelle ”.

Kiinnitä siis Roosa-nauha näkyvälle paikalle ja pue pinkkiä vaatetta ja asustetta päälle muistuttamaan keräyksestä sekä siitä, että meillä on mahdollisuus tukea ja auttaa rintasyöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Tänäkin päivänä monen elämä mullistuu ja hän saa rintasyöpädiagnoosin. Se on pelottava uutinen sekä surullinen uutinen potilaalle, mutta myös läheisille.20171013_100734_resized

Tänään pukeudun itsekin pinkkiin, kun lähdemme anoppia ilostuttamaan. Pinkki huivi kaulaan ja vaaleanpunasävyinen raitapaita päälle. Ja kiinnitän Roosa-nauhan takkiin.

Toivomme parempaa huomista ja uskoa tulevaisuuteen kaikille rintasyöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen.

 

Voikukan juuri tee

Tähän artikkeliin laitan ohjeen voikukan juuri teestä.

Kuten aiemmissa artikkeleissa kerroin keräsimme paljon voikukan juuria. Voikukan juuriahan voi kerätä myöhään syksyllä lehtien lakastuttua tai aikaisin keväällä. Myöhään syksyllä ravinnon määrä on parhaimmillaan, kun ravinteet laskeutuvat lakastuvista lehdistä juuriin talven ajaksi.

Kotipaikallani on hyvä kerätä, koska siellä kaksi peltoa kasvaakin lähes voikukkaa ja poimulehteä. Lapion kanssa, kun ” heiluu” pellolla niin saa äkkiä sangollisen.  Lapiolla kannattaa kaivaista maata tarpeeksi syvältä ja laajalti voikukan ympäriltä, että saa juuret kokonaan eikä ne katkea. Osa juurista oli lähes keskikokoisen porkkanan kokoisia.

Voikukan juurien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos sinulla ei ole mahdollisuus kerätä voikukan juuria niin onneksi niitä saa ostettua valmiina. Itse olen ostanut luomukaupasta. Mutta jos sellaista kauppaa ei ole lähellä mistä voi ostaa niin nettikaupoistakin saa.20171009_114925_resized

Voikukan juuri on mielestäni melko miedon makuista verrattuna esim. sahalaitaisten voikukan lehtien kitkeryyteen. Kerättyäni pesen voikukan juuret hyvin juuresharjalla, kuoria en poista, pienin ne pieniksi palasiksi ja kuivaan. On tärkeää, että juuret kuivattaa ihan kuivaksi ennen säilömistä. Itse kokeilen kuivuuden niin, että katkaisen juuren pätkän. Kuivana juuri napsahtaa poikki. Jätän muutaman pidemmän juuren palan, jolla voin kokeilla kuivuuden katkaisemalla. Juuria voi käyttää hyvin myös tuoreeltaan, mutta tuoreena maku on mielestäni hieman kitkerämpi kuin kuivattuna.

Voikukan juurta käytämme siis ” syöpärohtona ”, mutta voikukan juurella on muitakin terveysvaikutuksia.

Voikukan juuri poistaa nestettä jopa tehokkaasti ainakin omalla kohdallani.  Juonkin runsaasti vettä aina ” rohtokuurini ” aikaan.  Samoin se tukee ja vahvistaa maksan toimintaa. Ruoansulatusvaivoissa siitä on positiivinen kokemus ainakin puolisoni kohdalla, koska hänellä maha oireilee ja välillä ” jumittuu” niin voikukan juuri tee vaikuttaa suotuisasti. Alussa, kun aloimme käyttämään vaikutus oli ehkä liiankin voimakas ja maha meni löysäksi ja juuren määrää piti vähentää. Olen huomannut, että voikukan juuri tee sopii puolisoni vatsalle, mutta jos juurta laittaa sellaisenaan smoothien tai muun ruoan sekaan niin se tekee ripulin.

Voikukan juurista voi valmistaa myös kofeiinitonta kahvinkorviketta ja varsinkin pula-aikana juuria on käytettykin kahvinkorvikkeena. Onpa juuresta valmistettu sota-aikana myös alkoholiakin.20171009_114432_resized

Laitan voikukan juuri teehen vettä henkeä kohden n. 3 dl vettä ja muutamia paloja voikukan juuria. ( vastaa noin 3 tl. ) Lisäksi laitan tuoretta inkivääriä koko annokseen noin reilun 3 cm palan . Koko annos meille kahdelle siis 6 dl vettä ja noin 6 tl voikukan juuria. Jos maku tuntuu kitkerältä voi juurien osuutta vähentää esim. 2 tl.

Kiehautan teen kannen alla ja annan sen jälkeen hautua vielä kannen alla noin 15 minuuttia.

20171009_115235_resizedLopuksi lisään  hieman Ceylon- kanelia sekaan. Kaneli tuon makuun ihanaa pehmeää herkullisuutta. Käytämme Ceylon- kanelia, koska se ei sisällä juurikaan kumariinia.

 

Ceylon- kaneli antaa juomalle ruskean värin muutenhan tee on aika värintöntä.

Inkivääriä on käytetty jo kauan kansanlääkinnässä. Sitä on käytetty monipuolisesti esim. vatsavaivojen hoidossa, helpottamaan pahoinvointia, 20171009_115100_resizedflunssaan ja nivelvaivoihin mm. reuman hoitoon ym. Inkivääri on luonnollinen lääke tulehdustauteja vastaan. Se on myös ihana mauste ruokien maustamiseen. Käytän inkivääriä myös smoothiessa pirteyttä ja kirpeyttä antamaan jos muut raaka-aineet ovat miedon makuisia.

Juomme teen aamulla tyhjään vatsaan. Illasta vältämme juomasta juuri tuon nesteen poisto ominaisuuden vuoksi. Käytämme teetä kuuriluontoisesti aina viikosta kahteen ja pidämme taukoa saman verran. Tietysti jokainen löytää oman tyylinsä miten käyttää, mutta me käytämme kuuriluontoisesti juuri tuon nesteenpoiston vuoksi.

Hyödynnämme vielä kerran keitetyt voikukan juuret ja inkiväärit lisäämällä ne smoothien sekaan. Näin kerran keitettynä ei voikukan juurikaan aiheuta smoothien seassa ripulointia puolisolleni.

 

 

 

Maailman eläinten päivä ja Eläinten viikko

Tänään 4.10.2017 vietämme Maailman eläinten päivää ja tämä päivä on eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen muistopäivä. Tätä juhlapäivää on vietetty ympäri maailmaa jo vuodesta 1931.

Eläinten päivästä alkaa Eläinten viikko, jota vietämme siis 4.-10.10. 2017. Eläintenviikkoa on vietetty SEY:n ( Suomen eläinsuojelu ) aloitteesta vuodesta 1959.

Eläintenviikon teemathan ovat vaihtuvia ja tämän vuoden teemana on luonnoneläimet.

SEY.n kautta saa myös teemaan liittyen materiaalia, jotka sopivat myös lapsille sekä tietenkin meille aikuisillekin. Tänäkin vuonna SEY on tehnyt maksuttoman Eläin luonnossa- tieto- ja tehtäväpaketin lapsille ja nuorille, mutta sopii tietenkin kaikenikäisille. Hyvä tietopaketti kouluun, kotiin, kerhoihin ym.

Luonnoneläinten kanssa meille ihmisille tulee kohtaamisia lähes päivittäin asuimmepa maalla tai kaupungissa. Osa luonnoneläimistä ihastuttaa ulkonäöllään meitä ihmisiä ja toiset luonnoneläimet saavat monen ihokarvat nousemaan pystyyn.

Tämä kyy oli ottamassa aurinkoa, kun olimme Luonnon päivänä ( juhli luontoa ) 26.8 samoilemassa luontopolulla siskoni perheen kanssa.
Tämä kyy oli ottamassa aurinkoa, kun olimme Luonnon päivänä, juhli luontoa 26.8 samoilemassa luontopolulla siskoni, hänen tyttärensä ja heidän koiran kanssa.

Käärme on valitettavasti sellainen sijaiskärsijä, joka on tullut vihatuksi kautta aikojen. Moni haluaa valitettavasti saada käärmeen hengiltä heti nähdessään. Viha kumpuaa monella pelosta käärmettä kohtaan johtuen kyykäärmeen myrkyllisyydestä tai sitten sukupovien saatossa aina seuraavalle sukupolvelle on opetettu, että ainut oikea tie käärmeen kohdatessa on se, että käärmeeltä henki pois. Toivoisinkin, että opettaisimme lapsille ja nuorelle sukupolvelle toisenlaista suhtautumista käärmeisiin.

Täällä meidän maapaikalla asuu käärmeitä paljonkin, mutta ei niistä ole haittaa ollut. Pellolla ja metsässä kävellessä pidän varsikenkiä ja jos kävelen heinikossa  pihalla lyhytvartisissa kengissä niin tömistelen maata. Ja olen huomannut, että käärmeet lähtee luikertelemaan pois, kun maa tömisee eli käärme yrittää paeta mahdollisimman nopeasti paikalta. Muutaman kerran kävi tänä kesänä, että kumppareilla kävellessäni polkaisin aivan lähelle käärmettä niin silloinkaan käärme ei varoittanut edes vielä suhisemalla saatikka purrut vaan lähti rauhallisesti pois. Muutenkin käärmeet viihtyivät tänäkin kesänä tumman muovin päällä auringon otossa, joka oli puiden suojana.

Nyt ettei kukaan ymmärrä väärin en halua vähätellä jos joku joutuu kyyn puremaksi. On tilanteita jolloin tilanne tulee molemmin puolin yllätyksenä, kuten tutulleni, joka puusavotassa oli saanut pureman jalkaan.

Toinen tunteita herättävä eläin on susi, josta keskustelukin johtaa yleensä ” tilanteen kuumentumiseen”.  Sen takia katson parhaakseni etten enempää avaa tätä keskustelua vaan mielestämme susi on kuulunut kautta aikojen Suomen luontoon ja kuuluu edelleenkin. wolf-2106894_1920

Suurin osa luonnoneläinten ja ihmisten kohtaamisista menee hyvin ja me ihmiset autamme myös luonnoneläimiä tekemällä niille pesintäpönttöjä, siileille talvipesälaatikoita sekä syötämme talvi aikaan, jolloin ravinnon saanti on niukempaa.

Autamme myös luonnoneläimiä niiden joutuessa pulaan, mutta joskus avustamme on myös haittaa, kun autamme suloisia eläinpienokaisia, vaikka ne eivät apua tarvitsisikaan. rabbit-2678306_1920

Pienet rusakon ja jäniksen poikaset kyhnöttävät piilossa paikallaan ja emo käy vain imettämässä niitä.  Nuoret lokit kävelevät kaupungissa huutaen ja näyttävät ”eksyneeltä”, mutta mennessäsi lokinpoikasen lähelle saatat saada ilmasta päin lentävältä emolta kipakan ja kipeän nokkaisun päähän.

Kaupungeissa tuleekin yhteenottoja ihmisten ja lintujen välille, kun lokeilla on poikaset, jolloin ne voivat hyvinkin uhmakkaasti poikasiaan suojellen hyökätä nokkaisemaan ihmisiä.seagull-197195_1920

Tietenkin jos joku eläin olipa sitten pienokainen tai aikuinen, olipa se suuri- tai pienikokoinen, joka näyttää tarvitsevan apua niin täytyy auttaa. Tällöin voi soittaa esim. SEY:n eläinsuojeluneuvojalle tai muulle sellaiselle henkilölle, jolla on tietämystä luonnoneläimistä.

Jokaisen eläimen elämä on arvokas ja sitä täytyy auttaa kokoon tai ulkonäköön katsomatta.

Eläinten arvostuksesta puhuttaessa kala on varmasti vähiten arvostetuimpiaperch-2276180_1920 kohtelun perusteella. Kalastajat käsittelevät niitä kuin esineitä. Kalat tuntevat kipua ja kuivalla maalla kitumalla kuoleminen on säälittävä ja ahdistava kohtalo.

Joskus olen surullisena kuunnellut, kun metsästäjät puhuu, että huvikseni ammuin jonkin eläimen. Tekisi mieli sanoa, että ajattelitko, että sinun huvikseen toiminen johti siihen, että eläin menetti henkensä sekä elämänsä. Säälin myös suuresti hirvi emojen kohtaloa, kun vasa ammutaan emon viereltä. Nyt varmasti moni miettii, että voihan se esim.susikin viedä vasan, niin voi, mutta minun mielestäni ihmisten tekemänä se tuntuu julmalta.

Valitettavasti saamme myös lukea aina välillä lehdistä, kuinka esim. pienet lapset ovat kiusanneet ja satuttaneet mm. siilejä. Meidän aikuisten tehtävä on yrittää opettaa lapsille kunnioittavaa ja hyvää käytöstä eläimiä kohtaan. Itseäni ainakin suututtaa, kun kaupungilla lapset huutaa, säikyttelee ja ajaa lintuja perästä ja vanhemmat eivät välitä mitään. Juuri nuokin tilanteet olisi niitä, jossa voisi opettaa lapsille eläinten hyvää kohtelua. Onneksi suurin osa lapsista tykkää luonnostaan eläimistä. hedgehog-child-1759027_1920

Kunnioitetaan ja kohdellaan eläimiä hyvin lajista riippumatta. Muistetaan, että jokaisella eläimellä on itseisarvo ja oikeus tulla kohdelluksi hyvin.

Lopuksi vielä muistutus roskaamisesta. Ethän heitä roskia luontoon tai kaupungissakaan maahan. Roskat voivat koitua monelle eläimelle kohtaloksi ja tuottaa tuskaa. Pidetään luonto puhtaana ja turvallisena, sekä meille ihmisille, että eläimille.

Tämän kauniin poron on kuvannut siskoni Lapin reissulla samoin artikkelikuvana olevan komean uros hirven.
Tämän kauniin poron on kuvannut siskoni Lapin reissulla samoin artikkelin alussa olevan komean uros hirven.

 

Vanhustenviikko 1.10-8.10. 2017

Tällä viikolla vietämme vanhustenviikkoa. Vanhustenpäivä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko vanhustenviikko.

Eli oikein hyvää vanhustenpäivää ja vanhustenviikkoa kaikille vanhuksille.rose-1687884_1920

Vanhustenpäivää on vietetty Suomessa jo vuodesta 1954.

Olen saanut jo useina vuosina seurata työn puolesta miten hienoja ohjelmia ym. aktiviteettejä järjestetään vanhuksille vanhustenviikolla ja miten tärkeitä ne ovat useimmille vanhuksille tuoden vaihtelua ja suurta iloa heidän arkeensa.

Tänä vuonna Suomi viettää myös itsenäisyyden 100-vuotis juhlaa ja 100-vuotiaita vanhuksia on onneksi vielä keskuudessamme ja he ovat nähneet monenmoista vaiheita kotimaassamme. Monet vanhukset tykkäävät kertoa vanhoja juttuja ja toivoisin,flag-of-finland-123273_1920 että me nuoremmat jaksaisimme kuunnella heidän tarinoitaan, koska ne ovat heille tärkeitä muistoja ja ehkäpä osasimme arvostaa heidän elämäänsä paremmin. Monelle muistisairaalle vanhukselle vanhat asiat ovat selvänä muistissa ja tuoreemmat ovat unohtuneet.

 

Tämä vuoden teema on Ikäpolvet yhdessä. 

Eri ikäpolvien välinen kanssakäyminen antaa molemmin puolin positiivisuutta ja uusia näkökulmia elämään, sekä monelle vanhukselle elämän iloa varsinkin yksinäisyyden keskelle. Me nuoremmat voimme oppia vanhuksilta ja vanhemmat sukupolvet meiltä nuoremmilta.

grandfather-1413784_1920Usein meidän jokaisen ikäpolven on helpoin ymmärtää oman ikäistemme ajattelua sekä toimintaa. Vanhukset voivat arvostella meitä nuorempia, että heidän nuoruudessaan tehtiin noin ja näin, vaatteet oli kunnolliset sekä kaikki oli paremmin. Ja me nuoret ajattelemme, että taas nuo vanhukset jauhaa samaa vanhaa asiaa ja neuvovat, vaikka eivät tiedä asiasta. Mutta olemalla avoimin mielin, jokaisella ikäpolvella on toisilleen annettavaa positiivisessa mielessä enemmän, vaikka ristiriidoiltakaan ei voi aina välttyä.

Olisikin hyvä, että pienten lasten vanhemmat mahdollistaisivat lasten viettää aikaa myös vanhusten kanssa. Onneksi on jo joitakin palvelukeskuksia, joissa toimii lasten päiväkoti. Elämän ääripäissä olevat ihmiset saavat kanssakäymisen ohessa toisiltaan paljon. Vanhukset saavat elämän iloa katsellessaan lasten riemua, sekä energiaa ja lapset oppivat vanhuksilta heidän elämän varrella oppimaansa elämän viisautta.

Eri ikäpolvien yhdessä oleminen voi olla ulkoilua, askartelua, kahvittelua, juttelua, valokuvien katselua, liikuntaa, tietokoneen opastusta ym. sellaista läheisyyttä, jossa vanhus tuntee itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi. Vanhuksille kosketus on tärkeää.

Minulle tulee mieleen kosketuksesta eräässä palvelutalossa asuva vanha herramies, johon olen tutustunut vuosien varrella. Aina minut nähdessään töissäni hän haluaa halata pitkään ja monta kerta sekä suukottaa poskille monta monituista kertaa. Hän aina sanookin huumorilla, että suutelisi mielellään aivan suulle, mutta hänen ihana vaimonsa voisi loukkaantua. Nuo hetket ovat iloisia hetkiä ja tuovat rempseän naurun molempien huulille ja auringon päivään pimeänäkin päivänä.

Ainakin oma ihana mummoni tykkäsi kahvittelusta vieraiden kanssa siinä määrin, että kun hän joutui valitettavasti viimeisinä vuosinaan asumaan pitkäaikaisen asumispalvelun yksikössä niin hänelle oli tärkeää, kun menimme äitini kanssa käymään, että meillä oli termospullossa kahvit ja tietenkin iso kahvileipä viemisenä.morning-dessert-1263376_1920

Hänen silmänsä loistivat ilosta ja hän, joka ei normaalisti tykännyt kahvista niin se tilaisuus oli hänelle niin tärkeä, että hän joi useamman kupin kahvia.

 

Jokainen voisimme mennä itseemme ja miettiä elämän kultaista sääntöä ” kohtele muita niin kuin tahdot itseäsi kohdeltavan”.clock-1274699_1920

Monen ikääntyvän arki on yksinäistä ja päivät kuluvat ” aikaa tappaen ” ikkunasta ulos katsellen, kotona istuskellen tai huonompikuntoisten vanhusten sängyssä maaten ja laipiota katsellen. Meidän jokaisen kohdalle voi tulla sama kohtalo eli tulee avuton ja hauras vanhuus. Miten sinä haluaisit muiden kohtelevan sinua, riittäisikö sinulle se, että nuoret sukulaiset vain soittaisivat joskus ja silloinkin kertoakseen hätäisesti pelkästään omista kiireistään välittämättä edes kysyä, kuinka sinä voit?

Silloin se oman ikäisten sekä nuorempien seura olisi tärkeää. Valitettavasti me angel-2331377_1920nuoremmat koemme oman elämämme joskus niin tärkeäksi ettei siihen sovi vanhemman ikäpolven seura, vaikka sinä voisit olla sen hetken vanhuksen arkienkeli.

Muistetaan vanhuksiamme nyt vanhustenviikolla tuplaten, annetaan aurinkoa heidän päiväänsä ja ilostutetaan heitä, sekä muistetaan heitä vanhustenviikon jälkeenkin. Vietetään aikaa eri Ikäpolvet yhdessä.

 

Syyskuun lopun tunnelmia

Mukavaa syysiltaa kotikaupungistamme.

Tulimme kotiin, koska puolisollani oli tänään hoitajan vastaanotto terveyskeskuksella ja jatkoa seuraa huomenna lääkärin vastaanotolla.

Vastaanoton syy on vuosikontrolli ja nyt muutaman päivän ajan on pitänyt mitata verensokeria ja verenpainetta. Puolisollani on jo useita vuosia ollut lääkitys ” elintaso” sairauksiin. Verenpainelääkitys on ollut tauolla aika kauan, koska verenpaine laski liian alas lääkityksellä. No, nyt tämän puolen vuoden univelan, väsymyksen ja stressin yhteisvaikutuksesta verenpaine on koholla ja yläpaine huitelee välillä lähes 170 ja alapainekin lähellä 100.  Korkea verenpaine on iso riski terveyden kannalta ja edesauttaa monia sairauksia, varsinkin, kun puolisoni sairastaa 2 tyypin diabetesta, joten toivottavasti paineet saataisiin nopeasti normaalitasolle.

Täytyy taas kiitellä oman alueemme terveydenhoitopalvelua, koska puolisoni sai jo huomiselle päivälle lääkärin ajan käytyään ensin mukavan sairaanhoitajan luona. Suurin toive verenpaineen alenemisen lisäksi on, että hän saisi lääkkeet neuropatiaan.

Mietimmekin ja keskustelimme miten saisi kokonaisvaltaisen mielenrauhan kaikesta myllerryksestä huolimatta, kun huomasimme verenpaineen olevan koholla. Minähän tein Uudenvuodenlupauksena sen, että järjestän mielenrauhaa ja rauhoittumista enemmän itselleni. No, mönkään on osittain mennyt ja täytynee tehdä uusi lupaus tulevalle vuodelle.

earth-2611137_1920Tuo onkin sellainen juttu, että helpommin sanottu kuin tehty ainakin omalla kohdallani. Toki välillä mielen tyhjennys onnistuu oikein hyvinkin, mutta joskus jo muutaman minuutin rauhoittumisen jälkeen pyrkii ” sata asiaa” mieleen, joita ratkon mielessäni.

Seesteisellä ololla en pyri sellaiseen teennäiseen onnellisuuden tilaan vaan ajattelen aina, että myös huonot ja vaikeat asiat on käsiteltävä ja ratkaistava. Mielen pitäminen valoisana ja positiivisena auttaa kulkemaan aina vaikeidenkin asioiden yli helpommin. Mutta enää en ota stressiä siitä, että olon pitäisi olla positiivinen vaan puolison sairastuttua opettelin, että joku päivä saattaa olla mielellisesti hyvinkin negatiivinen ja tuntuu suossa tarpomiselta, mutta tuollaisetkin päivät täytyy käydä läpi ja miettiä mistä johtuu, sekä miten pääsen tuosta suosta pois. Ja asiathan selviävät yleensä keskustelemalla. Siskoni tytär sanookin aina minulle, että sinä mietit asiat niin syvällisesti.

Keskustelusta puheen ollen keskustelemme paljon puolisoni kanssa ja se on tärkeää, mutta muuten hänellä ei ole valitettavasti tällä hetkellä muita luotettavia keskustelukavereita hänen parhaan kaverinsa nukuttua ikiuneen reilu kymmenen vuotta sitten. Siksipä olikin ihana juttu puolisonikin mielestä, kun kesällä meidän syntyselkosilta lähtöisin oleva nuori nainen, vaikkakin hän asuu jo Keski- Suomessa oli käymässä puolisoni äidin luona ja mummon mentyä nukkumaan puolisoni oli saanut jutella hänen kanssaan pitkät tovit syvällisiäkin asioita.

Sitten anteeksi anto, sitä olen miettinyt tässä tilanteessamme usein ja myös puolisoni sairastuttua.  Usein ihmisten  ratkaisuja tai käyttäytymistä ei voi hyväksyä, mutta anteeksi antaminen helpottaa itseämme eteenpäin menemisessä. Tuosta kyseisestä asiasta keskustelin ja keskustellaan usein  puolisoni äidin kanssa, kun hänellä on oikein vaikeaa ja valamme uskoa, että hän on dependent-441407_1920edelleen arvokas ihminen. Ja hän sanookin usein, että tuntee itsensä arvokkaaksi ja ihmisarvoiseksi, kun olemme hänen luonaan ja annamme hänelle aikaamme. Työni puolesta olen saanut jutella ja olla vanhusten kanssa yli kymmenen vuotta ja toivon, että osaisimme arvostaa vanhuksia ja käydä kuuntelemassa sekä pitämässä heitä kädestä. Vanhoissa asuu viisaus.

old-age-957492_1920

Pari viikkoa  sitten kävimme taas siskoni kanssa kehitysvammaisen enomme luona tukitalolla. Ja siellä tuli mieleeni, että voi, kun osasimme olla yhtä avoimia ja suvaitsevia toisia kohtaan, kuin tukitalon asukkaat. Heillä ei ole jännitettä koskettaa vieraampaakaan ihmistä. Heiltäkin meillä olisi opittavaa ja pidänkin hyvin tärkeänä, että enomme tietää, että hän on meille tärkeä ja rakas. Olen onnellinen, että olen saanut pienestä pitäen kasvaa nähden häntä usein.

Nyt olemme kuitenkin kotona ja meinaan totaalisesti ” laittaa aivot narikkaan” ja katsoin tänään jopa mustavalkoisen suomalaisen elokuvan sekä lenkkeilin kaksi kertaa.  Lenkkeily on miellyttävää mielenrauhaa ja minulle ei ole väliä olenko 20170922_122711_resized luonnon keskellä vai kaupungissa, koska kaupungistakin löytää paljon kauneutta. Mutta se on todettava, että kovin stressaantuneena ei mikään voita aivan hiljaista metsää, varsinkin kuivaa kangasta, jossa on puita ja jäkäliä. Mutta en yleensä lähde vastakkain asettelemaan maaseutua ja kaupunkia, koska vietämme molemmissa aikaa ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.20170901_144234_resized

Ruokavalion olemme pyrkineet pitämään mahdollisimman terveellisenä ja raakaravinnon pääasiassa ruoassamme, mutta nyt, kun olemme käyneet puolisoni äidin luona sairaalassa ja vuodeoastolla niin nälän yllättäessä tulee syötyä ”mättöä” ja monessa suolapitoisuuskin on verrattain korkea, samoin rasvanlaatu ei ole paras mahdollinen. Nyt teimmekin päätöksen, että otamme omat eväät mukana.  Puolisoni triglyt oli labra- arvoissa sen verran koholla, että ruokavalion lipsuminen ei ole ollut hyvä juttu. Samoin jos neuropatiaan saisi hyvän lääkityksen niin liikkuminen olisi mahdollista mikä vaikuttasi positiivisesti sairauksien hoidossa. Minähän olen sellainen liikunnan puolestapuhuja.

Liikunnaniloa sain seurata viikonloppuna, kun olin seuraamassa tätitettävän jalkapalloturnauksia ja samalla sain viettää aikaa tätitettävien kanssa mukaan lukien heidän pieni karvainen iltatähti. Ihana seurata lasten välitöntä iloa ja joukkueen hyvää henkeä.  Täytyy sanoa, että kyllä heillä on kokoonsa nähden todella hyvä kunto, kun päivän aikana oli viisi peliä ja pelin into säilyi loppuun asti ja taisipa suurimmalle osalle pienistä pelaajista jäädä energiaa vielä jäljellekin.

SuppilotOlemme harrastaneet myös hyötyliikuntaa ja ehtineet kerätä jo puolukoita sekä suurta herkkuamme suppilovahveroa. Suppilovahverohan on mukava kerättävä ja terveellinen lisä ruokavalioon. Muutenkin hyvin monipuolinen raaka-aine ruoan laitossa, sopii hyvin keittoihin, kastikkeisiin, pataruokiin, piirakoihin, salaatteihin ym. Sieniä olisikin hyvä lisätä ruokavalioon ja sieni itsessään on kevyttä herkkua.

Tänä aamuna puolukka pääsi aamusmoothieen.

Smoothieen tuli: 2 dl puolukoita, 2 dl aroniaa, 6 kpl taateleita, ½ avocado, 1 iso lehtikaalin lehti sekä   ½ dl herneproteiinia. Nesteen määrää en mitannut 20170927_212948_resizedtarkkaan, koska tein tällä kertaa paksumpaa ja lisäsin hitaasti nestettä blenderin käydessä. Herneproteiinirouhella saan hyvin nostettua proteiinin osuutta smoothiessa.

Herneproteiinirouhetta voi käyttää sellaisenaan, mutta taipuu vallan hyvin Herneproteiinilämpimiin ruokiin esim. kasvispihveihin, leivontaan, pataruokiin, kastikkeisiin ym.  Sekaruokavalion käyttäjätkin voisivat kokeilla tätä kasvisproteiinin lähdettä. Muutaman kerran viikossa pidetty kasvispäivä olisi jo ekologinen teko ja eettinen eläimiä ajatellen.

Lisäksi ripottelin smoothien päälle kuivattua nokkosensiemen rouhetta. Villiyrteistä nokkonen on kyllä todellinen tehopakkaus. Nokkosta onkin käytetty rohdoksena kautta aikojen moniin erilaisiin vaivoihin. Siemenethän ovat kasveissa ravinteikkain osa. Siemeniä en raaski käyttää muuten kuin sellaisenaan raakana smoothiessa. Lämpimiin ruokiin en ole lisännyt, vaikka ne sopisivat hyvin myös niihin.Nokkosen siemenet

Nokkoset kuivasin saunassa hyvin miedolla lämmöllä ja sitten irrottelin siemenet astiaan. Lopuksi painelin siemenet sihdin läpi hyvin varovasti hankaamalla morttelin nuijalla. Yrttien ja sienien kuivatuksessa onkin tärkeää, että niistä tulee todella kuivia muuten ne alkavat homehtumaan aika nopeasti.

20170927_093412_resized_1Lisäksi paistoin luomu kananmunia sekä lehtikaalia lisukkeeksi. Lehtikaali on kyllä tosi hyvää, kun pyöräyttää pannussa öljyssä ja lisää hieman mustapippuria ja halutessa suolaa. Lehtikaalia käytämme wokeissa, smoothiessa, sellaisenaan paistettuna ym. Lisäksi ripottelin päälle herneproteiinirouhetta.

Tällä hetkellä saunanlauteilla miedolla lämmöllä kuivuu voikukan juuria. Voikukan juuria voi kerätä aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, mutta ravinnon määrä on parhaimmillaan syksyllä, kun lehdet ovat lakastuneet. Voikukan juuria on helppo kerätä, kun kaivaa lapiolla vain tarpeeksi syvältä20170927_215715_resized_1 juuren ympäriltä, että saa koko juuren. Sen jälkeen pesin hyvin juuret ja kuivasin pyyhkeellä. Kuivatuista juurista jauhan osan tehosekoittimessa ja osan jätän isommiksi paloiksi ja säilön kaikki talveksi tummaan lasipurkkiin.

Voikukan juuria on pula-aikana käytetty kuivattuna jopa kahvinkorvikkeena. Siitä voi mm. keittää terveellistä teetä, käyttää ruokien lisukkeena, leipomisessa ja tietenkin paahtaa juuria ja tehdä kuten pula-aikana ilmaista kahvia eli kahvin korviketta.

Kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut niin aloimme käyttämään voikukan juuria, kun löysimme netistä erittäin mielenkiintoisia ja positiivisia artikkeleita voikukan juurien käytöstä syövän hoidossa.

Loppu muistuksena, että voikukan juurien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan.20170918_104650_resized