Hyviä uutisia jälleen!


Lupasin muutama viikko takaperin, että ilmoitan virallisen syöpäkontrollin tuloksen kunhan koetulokset ja kuvat on tutkittu. Se ilonpäivä on tänään. Syöpälääkärini soitti ja kertoi kaiken olevan kunnossa, nyt voi taas huokaista helpotuksesta vaikka itse uumoilinkin aiemmin hyvää tulosta. Mutta se uumoilu perustui pelkästään omiin tuntemuksiini.

Nyt pääsimme vaimoni kanssa jo perinteeksi muodostuneelle kahvihetkelle, jonka olemme saaneet viettää kuluneen viiden vuoden aikana aina puolen vuoden välein. Paikka ei kuitenkaan ollut perinteinen kotikaupunkimme kahvila, josta olen aina liittänyt kuvan postaukseni yhteyteen. Munkitkin vaihtuivat tällä kertaa sultsinoiksi, koska olemme viettämässä kesäämme alkuperäisessä kotikunnassamme ja paikallisessa leipomon kahvilassa oli tarjolla munkkien lisäksi harvinaisempia herkkujakin.

Kirjoitan tätä iltakahdeksan jälkeen pukeutuneena pelkkiin shortseihin vaikka siirsin ”konttorini” ilta-auringolta suojaan varjoisaan paikkaan. Seinät eivät ahdista ja katto on korkealla. Ympärilläni on vanhoja agraarikulttuuriin kuuluvia välineitä, joilla ukkini on aikanaan viljellyt nyt jo metsittyneitä peltojaan. Lopetan kirjoitukseni rehellisesti lauseeseen, joka parhaiten kuvaa tämänhetkistä mielentilaani. Tunnen olevani todella onnellinen mies.

 

Vappuni.

Tänään 1.5.2018 Heräsin aikaisin aamulla ja katsoin ikkunasta ulos. Sää oli perinteinen vapunpäivän sää, lunta ja räntää tuli taivaan täydeltä. En masentunut siitä, vaan kömmin takaisin peiton alle. Saman peiton alla nukkui vielä oma lämpöinen Vappuni. Nukahdin uudelleen Vapun turvalliseen kainaloon.

Nyt kun olen taas tässä koneen äärellä en malta olla kehumatta kohtaloani. Minä saan nauttia ainaisesta Vapusta joka päivä, ja voin olla varma, että Vappuni on aina lämpöinen, hellä, huolehtivainen ja epäitsekkäin ihminen jonka tiedän.

Nyt lähden keittiöön keittämään aamukahvit ja herätän hellästi oman rakkaan Vappuni nimipäiväkahville.

Tämän siirappisen vuodatuksen vastapainoksi liitän realistisen kuvan, jonka otin juuri ikkunastani. Hauskaa vappua kaikille!

Mustat joutsenet taivaalla.

Ajattelin laittaa muutamia sanoja jonoon pitkästä aikaa. Olen saanut viettää pari kaunista kevätpäivää täällä maalla, joka on ehdoton suosikkipaikkani keväisin. Tähän aikaan täällä luonnon keskellä aistii parhaiten uuden elämän syntymisen ja varmuuden siitä että elämä jatkuu varmasti vaikka joku meistä aina vuorollaan poistuukin estradilta. Luonnon lainalaisuudet toteutuvat.

Syövästäni ei ole muuta kerrottavaa kuin se, että menen 9.5.2018 kotikaupunkini sairaalaan kuvauksiin ja verikokeisiin ja 15.5.2018 lääkärini ilmoittaa taas tuomionsa. Kyseessä on virallinen viisivuotistarkastus . En jännitä asiaa, koska tuntemukseni ovat hyvät. Palaan tuloksiin kunhan niiden aika on.

Tämän jutun on tarkoitus olla positiivinen ja iloinen, vaikka taikauskoisimmat mieltävät jo otsikon pahaenteiseksi onhan musta joutsen ollut monessa mytologiassa surun lintu, kun taas valkoinen joutsen on ollut päinvastoin kaiken hyvän alku ja juuri. Tämän verran uskomuksista, jatkossa mennään faktatiedoilla.

Ajanlaskumme mittapuulla ei ole kuin ”hetki” aikaa, kun oltiin aivan varmoja että joutsen on aina valkoinen, koska kukaan ei ollut nähnyt muuta. Syntyi absoluuttinen totuus asiasta. Kuitenkin tässäkin oli kyse vain siitä, että tieto ei kulkenut tuolloin niin kuin tänä päivänä. Sellaisille asioille joiden ajateltiin olevan mahdottomia tapahtua annettiin nimi musta joutsen. Pörssimaailmassa on aina tapahtunut sellaisia romahduksia, joita ei ole osattu ennakoida ne ovat saaneet nimen musta joutsen.

Tänään tiedetään että jos mennään linnuntietä n.15000 kilometriä niin mustia joutsenia on ihan haitaksi asti. Australiassa viljelijät pitävät kyseisiä lintuja haittaeläiminä, jotka satoja yksilöitä käsittävissä parvissaan laskeutuvat pelloille ja tuhoavat koko sadon. Heille musta joutsen on todellinen pahan ilman lintu, eikä tämä perustu heillä uskomuksiin vaan silkkaan realismiin.

Suomessakin on tavattu muutamia mustia joutsenia kaksituhatta-luvulla yleensä yksi musta joutsen on ollut valkoisten joutsenien parven mukana. Minä joka olen usein sanonutkin olevani luojan lempilapsi ja onnetarten ottopoika satuin tuurillani näkemään kokonaisen pariskunnan pari viikkoa sitten, kun viimeksi olin täällä maalla.

Tapani mukaan menin silloinkin katselemaan auringon nousua ja kuuntelemaan lintujen laulua ulos. Katselin itään josta ensimmäiset auringon säteet jo kultasivat puiden latvoja ja kuuntelin silloin vielä vaimeampaa lintujen konserttia kuin tänään. Kuulin takavasemmalta joutsenten ääntelyn, jota ne harrastavat lentäessään yhdessä. On taianomainen näky kun nouseva aurinko valaisee yli lentävät joutsenet, niiden valkoisuus korostuu ja ne näyttävät aivan hohtavan valkoista väriä.

Yllätykseni oli todella suuri kun nostin katseeni taivaalle, joutsenpari lensi ylitseni luritellen ja molemmat olivat täysin mustia paitsi siivenalus sulat olivat valkeita. Seurasin katseellani tuota kummallista näkyä niin kauan kun ne katosivat pihapiiriämme ympäröivän metsän taakse kaakkoon. Valkoiset joutsenet lentävät yleensä lähes päinvastaiseen suuntaan pihamme yli. Varmasti moni muukin on nähnyt tämän mustan parin, mutta onkohan niin ettei ole uskaltanut puhua kenellekään peläten että leimautuu näkörajoitteiseksi tai ainakin ajatellaan, että tuolta on viimeinenkin järjen valo alkanut himmentyä. Minä en tunnetusti pelkää tuota viimeistä vaihtoehtoa, joskus epäilen itsekin samaa omalta kohdaltani. Olen ihmetellyt, kun missään mediassa en ole huomannut mainittavan kyseistä paria onhan se kuitenkin harvinainen näillä korkeuksilla.

Loppukaneetiksi lisään tänä päivänä ottamani kuvan takapihamme narsisseista, jotka ovat myöhässä tänä keväänä. kuvassa taustalla näkyvät punainen aurausviitta ja musta rautakanki evät vielä kolme viikkoa sitten näkyneet lainkaan hangen alta. lunta oli silloin vielä yli metrin. Nyt näyttää jo paljon keväisemmältä. Oikein riemuisaa kevättä teille kaikille.

 

 

Iloisia tuliaisia


Saimme ilostuttavan paketin painosta, kun ensimmäinen erä kortteja saapui. Nämä kortit ovat mattapintaisia ja pyöreäkulmaisia.

Ensimmäiset kortit ovat jo blogikaupassamme.

Lisää kortteja tulossa lähiaikoina, kun valitsemme niihin kauniit kuvat ja kuviin sopivat mietelauseet.

Korttien kuvat ovat itse ottamiamme.

Kortit olivat juuri sellaisia kuin toivoimmekin.

Korteissa on ajatuksia herättäviä mietelauseita, joilla voit ilahduttaa läheistäsi tai itseäsi. Kortin toinen puoli on kokonaan puhdas ilman tekstejä tai viivoja niin että voit kirjoittaa sinne kortin saajalle tervehdyksen.

Kortilla voit tuoda myös lohtua vaikeassa elämäntilanteessa olevan arkeen, kun kirjoitat vielä kortin toiselle puolelle tervehdyksen.

Kortti on aina mukava saada ja siinä saatteena käsinkirjoitettu tervehdys lämmittää mieltä.

Toinen suuri ilostuttava kirje saapui myös, kun kirjekuoresta paljastui tuotemerkit vaatteille.

Tuotemerkin nimeksi laitoin Hämyni.  Tuotemerkin nimi tuli puolisoni mukaan, koska häntä kutsuttiin nuorempana Hämyksi.

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut tämän tuotemerkin alle tulee lähinnä trikoopipoja sekä lasten- ja vanhustenvaatteita. Yksi tuote mikä on ollut kysytty päiväkeskuksissa ovat vanhan kansan esiliinat ja niitä on tulossa myös. Minulla on usein ollut joulun alla esiliinoja myynnissä ja ovat todella pidettyjä. Oma mummoni piti usein lapsuudessani esiliinaa ja hänellä oli erikseen arki- ja pyhä esiliina. Samoin oma äitinikin on pitänyt esiliinaa ja pitääpä usein edelleenkin leivän teossa varsinkin ½ esiliinaa.

Vanhusten samoin kuin lasten vaatteissa pidän tärkeämpänä sitä, että vaatteet ovat helposti puettavia, materiaalit pesunkestäviä ja tietenkin kauniita.

Vanhusten housuihin ja hameisiin tulee säädettävä kuminauha vyötärö sekä osassa housumalleissa säädettävä kuminauha myös lahkeensuussa. Kuminauha lahkeensuussa tuo turvallisuutta varsinkin huonosti liikkuville, kun lahje ei tartu niin helposti mihinkään.

Vaatteisiin kiinnitetään valmiiksi nimikointilappu, jolloin vaatteeseen on helppo kirjoittaa vaatteenomistajan nimi.  Nimikointi on tärkeää varsinkin jos vaatteet menevät pesulaan esim. asumispalveluyksiköissä.

Ompelupuolen ehdin täysillä käynnistää kesän aikana, kun päiväkeskukset- ja toiminta ovat monessa paikassa suljettu kesällä muutaman viikon ajan.

 

Mikään ei ole ennallaan.

Tänään pilvisenä kevättalvisena sunnuntaina ei ole mitään iloista kerrottavaa. Haluan kuitenkin jakaa synkätkin tunnelmani seuraajieni kanssa rehellisesti, kuten aina ennenkin.

Kotikylääni, jossa olen syntynyt ja elänyt nuoruuteni on kohdannut suuri suru. Lapsuudesta saakka tuntemani naapuri on nukkunut ikiuneen. Hän oli kylällämme, jossa minunkin juureni ovat syvällä, keskeinen asukas ja hyväntekijä. Me kaikki kyläläiset olemme saaneet nauttia hänen hyväntahtoisuudestaan vuosikymmeniä. Kukin vuorollamme.

Hän oli syntymäkotini lähin naapuri ja auttoi aina pyyteettömästi, sekä vanhempiani, että minua. Sukuani hän on auttanut jo kahdessa sukupolvessa. Ruuhkavuosinanikin sain olla varma, että vanhempani pärjäävät kotimökillään vaikka en ehtinyt pitää itse heistä tarpeeksi huolta. Naapurini ja hänen vaimonsa pitivät huolta vanhemmistani.

Viisi vuotta sitten jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle ja siitä saakka olemme viettäneet vaimoni kanssa täällä kotikylälläni noin puolet ajastamme entisessä mummolassani. Vietämme edelleen, mutta kylä ei ole enää koskaan entisensä. Merkittävä osa puuttuu. Kerroin edellisen kerran auttavasta naapuristani vähän yli vuosi sitten artikkelissani: Hyvää syöpäpäivää kaikille! (julkaistu 04.02.2017) . Artikkeli löytyy edelleen blogisivustoltamme.

Saimme vaimoni kanssa eilen olla saattamassa edesmennyttä naapuriamme viimeiselle matkalleen. Täytyy sanoa, että hänen vaimonsa ja tyttärensä olivat järjestäneet suuren surunsa keskellä todella kauniin ja koskettavan muistotilaisuuden. Kun hänen sukulaistyttönsä esitti kauniilla lauluäänellään, pianolla säestäen Juha ”wat” Vainion sanoittaman vanhan kauniin kappaleen Mun sydämeni tänne jää ajattelin kyyneleitäni nieleskellen, että nimenomaan tähän tilanteeseen kappale sopii. Tunnen naapurini läsnäolon kylällämme tänäänkin ja tulen tuntemaan sen aina. Hän jätti lähtemättömän muistijäljen meihin kaikkiin kyläläisiin

Nyt kun kirjoitan tätä juttua ja välillä katseeni hakeutuu ikkunasta avautuvaan räntäsateiseen maisemaan tuntuu, kuin taivaskin yhtyisi meidän kyläläisten yhteiseen suruun ja ikävään vuodattamalla kylmiä kyyneleitään.

Kiitos kaikesta ystäväni, hyvää iäisyysmatkaa.

Iloisen jälleennäkemisen toivossa kiitollinen ystäväsi ja naapurisi.

 

 

 

Pieniä terveyspommeja

Artikkelin nimi pieniä terveyspommeja kuvaa hyvin tämän kertaista artikkelia ja ruokaohjeita.

Ruokien raaka-aineet ovat terveellisiä.

Raaka-aineissa on myös kotimaisia villiyrttejä sekä luonnonantimia.

Luonnosta raaka-aineiden kerääminen on myös terveyspommi henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.

Metsässä liikkuminen epätasaisessa maastossa aktivoi tehokkaasti kehon eri lihaksia sekä hiljaisuus tuo mielenrauhaa ja laskee mm. stressitasoa. Mikäs onkaan mukavampaa kuin nauttia metsän äänistä ja luonnon väreistä. Metsässä ja pelloilla hortoilu aktivoi myös aivojamme, kun etsimme syötäväksi sopivia villiruokia. Kaiken lisäksi hortoilu on ekologista.

Kerää villiruokaa vain puhtailta alueilta ja tarpeeksi etäältä isoista teistä. Huomioi myös jokamiehen oikeudet, koska kaikkien villiyrttien keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Jokainen meistä tietää, että liiallinen jatkuva stressi kuormittaa elimistöä, myös aivojamme. Stressaantuneena tai yliväsyneenä tulemme helposti hajamieliseksi ja muistikin tuntuu pätkivän. Hermotkin ovat tiukalla kuin ” viulunkieli” ja pienetkin asiat saa ärsytyskynnyksen nousemaan tai itkun tulemaan. Kokemusta on, kun olimme reilun vuoden muistisairaan omaisemme omaishoitajana. Hänen vuorokausi rytmi oli vaikeimmassa vaiheessa aivan sekaisin ja piti olla onnellinen jos yössä sai nukuttua reilun tunnin yhtenäistä unta.

Tämän kertaisissa raaka-aineissa ei ole muuta eläinperäistä kuin hunaja, jota on porkkanoissa ja chiavanukkaassa. Vegaani voi halutessaan käyttää muuta makeuttajaa.

Olen sitä mieltä suuresti, että ihminen on sitä mitä syö. Ravintotiheät, terveelliset ja värikkäät ruoat sekä riittävästi hyvälaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio tuo energiaa, terveyttä ja jaksamista arkeemme. Tässä on hyvä muistaa kuitenkin, että joskus mielihyvää tuo herkuttelu tai mässäily. Liian tiukkapipoinen ei tarvitse olla jos suurimman osan ajasta syö terveellisesti puhtaista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Puolison sairastuttua syöpään olemme ruokavaliomme koostaneet niin , että 70-80% on raakaravintoa ja loput kypsennettyä ja lämmintä.

Puolison syövästä puhuttaessa taas alkaa piina kuukaudet, koska tänään posti toi kutsukirjeet syöpäkontrolliin, jossa oli ajat verikokeisiin, röntgeniin sekä syöpälääkärin soittoaika tuloksille. Huh huijakkaa, pelkkä ajatuskin syöpälääkärin soitosta nostaa paniikin pintaan. Olen tullut vuosien saatossa siihen tulokseen, että ei tähän totu ja oikeastaan joka kerta jännittää enemmän mitä kauemmin aika kuluu. Takaraivossa jyskyttää 5- vuoden ennusteen raadollisuus.

Teimme viikonloppuna ison annoksen lämmintä ruokaa porkkanoista, suppilovahveroista sekä pakastetuista horsmista.

Saimme suppilovahveroita serkulta ja hänen vaimoltaan. Niistä teimme kaurakermaan kastiketta, johon tuli runsaasti sipulia sekä mausteeksi suolaa ja mustapippuria. Lisäksi paistoin pannulla oliiviöljyssä horsmanversoja, joita pakastimme paljon viime keväänä.

Mausteeksi horsmanversoihin laitoin hieman suolaa, mustapippuria ja lopuksi sitruunamehua päälle. Paistoin horsmanversot rapeaksi.

Uuniporkkanoihin laitoimme mausteeksi hieman suolaa, rosmariinia ja mustapippuria. Päälle loraus oliiviöljyä sekä hunajaa. Porkkanat oli uunissa 200 asteessa n. 30 min.

 

Annokseen lisukkeeksi vielä kevyttä, vatsaystävällistä ja terveellistä hapankaalia. Hapankaali sisältää maitohappobakteeria, joka on hyväksi suoliston terveydelle

Lisäksi tein kahta erilaista chiavanukasta isohkon annoksen, koska se säilyy muutamia päiviä jääkaapissa ja laitan ne kulhoon kerrosvanukkaaksi. Kutsun sitä usein myös ” raaka kiisseliksi”, koska chian siemenet geeliytyy nesteen kanssa. Pikkuruisia chian siemeniä olen hehkuttanut aiemminkin. Siemenet sisältävät mm. Omega-3- rasvahappoja, proteiineja sekä kuituja.

Voit käyttää chian siemeniä vanukkaissa, raakaruuissa, smoothiessa, raakakakuissa ja leivonnassa ym. ruoan valmistuksessa

Nesteen sekaan ei kannata laittaa liian runsaasti chian siemeniä, koska se imee runsaasti nestettä. Huomioithan tämän myös chian siementen käytössä, koska jos käytät niitä ilman liotusta ne alkavat turvota elimistössä.

Vanukkaaseen tuli nesteeksi omenamehua, tämänkin saimme serkulta ja hänen vaimoltaan.

Raaka-aineet : 4 dl omenamehua sekä 4 rkl chiansiemeniä. Seos geeliytyi jääkapissa n. vuorokauden, mutta toki siihen riittäisi huomattavasti vähempikin aika. Lisäsin vanukkaaseen lopuksi puolikkaan ison avocadon, 2 rkl seesaminsiemeniä ( liotettuja. ) sekä 2½ rkl kuusenkerkkiä ja porasin sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Kuusenkerkät tuo vanukkaaseen mm. vitamiineja ja raikasta makua. Voit laittaa kuusenkerkkiä vähemmänkin jos et pidä kerkkien mausta.

Seesaminsiemeniä käytämme lähes päivittäin ja yleensä smoothien seassa, koska seesaminsiemen sisältää kalsiumia. Se on hyvä kalsiuminlähde, koska emme käytä juurikaan maitotuotteita. Siemenistä on helppo valmistaa myös ” maidonkorviketta” eli seesaminsiemenjuomaa.

Toiseen vanukkaaseen tuli raaka-aineeksi: 4 dl kauramaitoa sekä 4 rkl chiansiemeniä. Tämä vanukas tekeytyi myös jääkaapissa saman verran kuin toinen vanukas oli n. vuorokauden. Sekoitin vanukkaaseen lorauksen hunajaa, 3 rkl idätettyjä vehnänjyviä, 1 pienehkö banaani, hieman vaniljajauhetta sekä 1 rkl Carob- jauhetta. Tämäkin seos porataan sauvasekoittimella, mutta en samettisen pehmeäksi vaan halusin jättää ” sattumia” vehnänjyvistä.

Vanukkaan päälle ripottelin vielä vadelmia, kuusenkerkän neulasia, vehnänjyviä, pakastettuja horsmankukkia sekä Carob- jauhetta.

Vehnänjyvät ovat aivan ihanan herkullisia idätettynä ja saat monikertaisesti niiden terveyshyödyt käyttöön juuri idätettynä tai versotettuna. Versotettuna voit tehdä siitä super-terveellistä runsaasti lehtivihreä sisältävää juomaa. Lehtivihreä puhdistaa tehokkaasti elimistöämme.

Idättää kuten versottaakin on helppoa, kun vain on tarkka hygienian suhteen. Astiakaappimme onkin kovassa käytössä, koska idätämme siellä linssejä, herneitä, tattaria, hirssiä, venhänjyviä ym. ym. kaikkea mahdollista olen innokas idättämään.

Carob- jauhe on monipuolinen ja ihanan pehmeän ja herkullisen makuinen. Käytämme sitä vaihteluna raakakaakaolle.  Carob- jauhe jauhetaan Johanneksenleipäpuun eli carobin siemenistä. Carob- jauhetta käytän eniten raakasuklaan maustamiseen.

 

 

 

 

Tasapainoilua syövän ja elämän kanssa

 

Tänään kauniina kevättalvisena päivänä minulla on onni kertoa, että yksi merkittävä etappi on saavutettu. On kulunut päivälleen viisi vuotta siitä, kun sain tietää sairastavani pienisoluista keuhkosyöpää. Laitoimme ensimmäiseksi tavoitteeksemme ei enempää eikä vähempää, kuin sen että olisin hengissä viiden vuoden kuluttua. Nuo viisi vuotta ovat kasvattaneet meitä siis minua ja vaimoani paljon.

Aloitimme välittömästi kovan luomulääkityksen, joka jatkuu edelleen. Lisäksi sain lääketieteellisen koulukunnan tarjoamat rajut hoidot: sytostaatti eli solumyrkkyhoidot, sädehoidot, sekä keuhkojen alueelle, että koko aivojen alueelle profylaktisesti. Nämä edellä mainitut seikat, sekä onni ja luojan varjelus ovat mahdollistaneet tämän tavoitteen saavuttamisen. Olenhan aiemminkin maininnut, että tunnen olevani luojan lempilapsi sekä onnetarten ottopoika.

Yksi merkittävä seikka, joka on vaikuttanut loistavaan toipumiseeni ovat elämäntapamuutoksemme. Tupakka jäi pois neljänkymmenen vuoden polttamisen jälkeen ja ruokavaliomme muuttui terveellisemmäksi esimerkiksi siten, että tänään käytämme aina pelkästään luomua jos vähänkin on mahdollista. Emme halua elimistöömme kasvinsuojelumyrkkyjä, myös kaikkia eläinperäisiä tuotteita vältämme ruokavaliossamme paitsi kalaa. Punainen liha on täysin pannassa. Toki on myönnettävä rehellisyyden nimissä heti, että kyllä joskus lipsahtaa ruokavalioon makkaraa ja lihaakin, mutta vain poikkeustapauksissa. Ei elämä saa olla liian kuolemanvakavaa ruokienkaan suhteen se lisää vain stressiä.

Toinen merkittävä toipumiseen johtanut seikka elämäntavoissamme tapahtui mentaalipuolella. Lopetimme elämästämme kiireen ja stressin. Tämä oli aika vaativa urakka jo siitäkin syystä, että tulomme romahtivat. Jouduin pienelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siitä huolimatta emme suostuneet stressaantumaan, sillä stressihormoni eli kortisoli on normaalina määrinä hyväksi elimistöllemme jopa välttämätöntä, mutta jos kortisolimäärät ovat jatkuvasti koholla se on suuri syövän riski. Varmaankin yksi syy syöpäsairauksien lisääntymiseen. Kiire kun on nykyään trendikästä. Kiire pitää kehittää päässään jos sitä ei muuten ole.

 

Kituuttelilimme pienillä tuloilla tinkien turhasta, mutta miettimällä tarkkaan siirtojamme emme ole tarvinneet tinkiä mistään tärkeästä. Edellä kerrotun olisin voinut kertoa muutamalla muotisanalla lyhyesti. Meidän lifestylemme sisälsi downshiftausta ja mindfulnessia. Lupasimme itsellemme viiden vuoden toipumisloman sairauteni taltuttamiseksi. Vaimoni on joutunut tekemään töitäkin, mutta hän on sisäistänyt hienosti elämäntapamuutoksemme muilta osin. Toipumislomani loppuu virallisesti viisivuotiskontrolliin, joka ajoittuu huhti- ja toukokuun vaihteeseen, vielä ei täsmällistä aikaa tiedä, koska kutsukirjettä ei ole syöpäsairaalalta vielä tullut.

Mainitsin aloituskappaleessa meidän oppineen paljon kuluneina viitenä vuotena. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan noinkin pitkän ajanjakson aikana niin negatiivisia, kuin positiivisiakin kokemuksia. Tapahtuu läheisten sairastumisia, kuolemiakin mutta myös paranemisia ja syntymiäkin. Elämämme on tasapainoilua elämän ja kuoleman välillä. Olemme saaneet kokea negatiivisia ja positiiviisia tunteita, sekä läheistemme, että vieraampien ihmisten taholta. Näistä kokemuksistamme voit lukea edelleen blogisivumme arkistoista. Sieltä löytyy iloisempia, sekä synkkäsieluisempiakin postauksia. Hyvää kevätsunnuntain jatkoa kaikille. Palataan pian.

Bataattia ja sieniä

Näin kevään tullessa alan tyhjentämään tehokkaasti pakastimia, että saadaan taas ensi kesän tuoreelle sadolle tilaa. Toki käytämme koko vuoden pakastimen antimia, mutta nyt kevään kääntyessä olemme alkaneet tekemään esim. sieniruokia paljon, koska niitä on vielä pakastimessa runsaasti. Viime syksynä oli  runsaasti varsinkin kangasrouskuja, mutta myös suppilovahveroita saimme.

Tämän bataattiherkun teki puolisoni eräänä päivänä ja oli kyllä todella hyvää. Ohje löytyi Juuri näin- kirjasta, jota hieman muutimme sen mukaan mitä raaka-aineita kotoa löytyi. Tuo kirja on todella monipuolinen ja siinä on tosi kivoja ohjeita juuresten käyttöön ruoan valmistuksessa.

Tämä ohje ei ole vegaaninen, koska kuorrutteena on käytetty ” normaalia eläinperäistä” juustoraastetta.

Annokseen tuli 1 isohko bataatti. Bataatti pestään ja leikataan siivuiksi. Bataattisiivujen päälle sivellään oliiviöljyä, mustapippuria ja hieman suolaa. Sen jälkeen laitetaan esipaistumaan uuniin 200 asteeseen n. 15 min.

Bataattien esikypsyessä uunissa valmistetaan sienikastike. Sienet ( käytimme suppiolovahveroita n. ½ litraa )  ja sipuli kuullotetaan öljyssä tai voissa pannulla. Puolisoni laittoi ensin sipulit pannulle ja kuullotti niitä ennen sienien laittamista ja lisäsi sipuleihin hieman suolaa sekä sokeria. Sitten lisätään sienet ja ruskistetaan. Itse tykkään mieluummin paistaa öljyssä, voi haisee minun mielestä ” lehmän hengelle”.

Kun sipulit ja sienet on kuullotettu ja saaneet väriä, kaadetaan sekaan kerma, itse käytimme kaurakermaa. Kastike keitetään kasaan ja maustetaan suolalla sekä mustapippurilla.

Valmis kastike levitetään esikypsytettyjen bataattiviipaleiden päälle sekä lisätään vielä juustoraaste päällimäiseksi.  Tämän jälkeen bataattiviipaleet täytteineen laitetaan uuniin n. 15 min.

Jos haluaa vegaanisen version niin useimpien kauppojen valikoimiin kuuluu hyvänmakuisia vegaanisia juustoja.

 

Lämpimän bataattiruon lisukkeeksi tein puolukka- kaalisalaatin.

Hurautin ajaa pienehkön kerä- ja parsakaalin raasteeksi monitoimikoneella ja lisäsin raasteen sekaan puolukoita sekä lisäilin sitten lautaselle raasteen sekaan liotettuja tattarinjyviä, koska teen kerralla aina ison annoksen raastetta ja siihen voi lisätä aina jyviä, linssejä, papuja, tofua ym.

Raasteen kastikkeeseen tuli oliiviöljyä, hunajaa, hieman suolaa ja sitruunamehua sekä valkoviinietikkaa. En mitannut raaka-aineiden suhteita vaan tein suutuntumalla eli makumieltymyksen mukaan. Sekoitin kastikkeen raasteen sekaan ja annoin makuuntua jääkapissa reilun tunnin.

Idättämällä, liottamalla ja versottamalla saat ruokien ravintoarvot hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Siemenet ovatkin usein kasvien ravintorikkain osa, joita kannattaa hyödyntää.

Liotettuja sekä idätettyjä tattarinjyviä voi käyttää mm. salateissa, smoothiessa, tuorepuuroissa, raakaleivonnassa. Käytämme itse molempia versioita.

Tattarijyvien käsittelyssä kuten yleensäkin idätyksessä, liotuksessa ja versotuksessa on hyvä olla huolellinen ja itse kiehautan lasipurkin ennen käyttöä.

Huuhtelen huolellisesti tattarinjyvät ja liotan noin yön yli, lyhempikin aika riittäisi. Sen jälkeen kaadan liotusveden pois ja huuhtelen tattarinjyviä muutamia kertoja kylmällä vedellä, sitten kuumalla vedellä ja vielä pari kertaa kylmällä vedellä.

Tattarien päälle muodostuu vaaleanpunaista limaa liotuksessa, jonka vuoksi liotusvettä ei käytetä ja tattarinjyvät huuhdellaan huolellisesti. Sen takia varmuuden maksimoimiseksi huuhtelen monta monituista kertaa ettei limaa jää vain ollenkaan jyviin.

Tattari on terveellinen raaka-aine, joka on herkullinen myös lämpimissä ruoissa sekä leivonnassa. Tattaria on saatavana kaupoissa esim. kokonaisina -ja rikottuina suurimoina, hiutaleina, jauhoina ym. Tattarihiutaleita tykkään käyttää aamupuurona esim. hunajan tai hillon kanssa.

 

Chia-vanukkaita

Makean nälkään terveellisiä herkkuja.

Tuli taas eräänä päivänä alkuviikosta imelän mieliteko. Tuo imelän mieliteko kulkee käsi kädessä hormonikierron kanssa. Tietyllä aikaa kuukaudesta tuntuu, että voisi syödä pelkästään makeaa.

Tuo imelän mieliteko on vielä vähäinen vaiva, mutta valitettavasti tuohon hormonikiertoon kuuluu tietyllä aikaa migreenikohtaukset.

Onneksi yleensä pidän kaapissa kookosmaitoa, hunajaasiirappia ja chia-siemeniä. Niillä saa hyvinkin taltutettua makean himon.

Maalla ollessa on kuitenkin kauppaan sen verran matkaa ettei tule ihan suklaapatukan nälkään lähdettyä kauppaan ajelemaan. Ja muutenkin chia-vanukkaat on mielestäni ihania, koska niistä voi muokata monen makuisia ja raaka-aineet voi valita terveellisistä vaihtoehdoista.

Tein kahdenlaista vanukasta ja ne kun herkuttelimme niin en sen jälkeen miettinyt koko ajan vesikielellä makeita ruokia. Molemmissa oli pohjana sama chia-vanukas kookosmaito pohjaan tehtynä.

Näissä vanukkaissa on käytetty hunajaa, joten eivät ole vegaanisia. Halutessasi vegaanisen version voit käyttää muunlaista makeutusta

Ensimmäiseen kerrosvanukkaaseen tuli pirteyttä ja terveellisyyttä vitamiinipitoisista lakoista, joita viime kesänä luonto tarjosi runsaasti. En voi olla hehkuttamatta sitä miten upeita ” superfoodeja” meidän kotimaamme luonto tarjoaa meille.

Vanukkaan valmistus ja raaka-aineet: 1 tölkki kookosmaitoa 400 ml ( jos kookosmaito kovin paksua, sitä voi ohentaa hieman vedellä ), 4 rkl chia-siemeniä, 2 rkl hunajaa sekä hieman sitruunanmehua. Sekoitetaan nämä hyvin. Annetaan geeliytyä jääkapissa n. 4 h. Vähempikin toki riittää. Joskus annan geeliytyä jopa yön yli. Sekoittelin kaksi kertaa välillä vanukasta.

Tähän väliin täytyy mainita, että olen löytänyt onnekseni sitruunamehua luomuna isohkossa lasipullossa.

Kun vanukas oli tekeytynyt valmiiksi jääkaapissa, sekoitin sekaan terveellistä kaakaomassaa  murusina, jolloin vanukkaaseen tuli ihana koostumus. Kaakaomassa on sellaisenaan syötynä hieman liian kirpakkaa minun makuuni, mutta sopii erinomaisesti jälkiruokiin, smoothieen ym. ja tietenkin raakasuklaan valmistamiseen.

Laitoin lasiin kerroksittain vanukasta ja hieman jäisiä lakkoja. Päälle lisäsin vielä kaakaomassa murusia sekä granaattiomena siemeniä. Granaattiomena siemenet ovat hedelmäisen ja raikkaan makuisia. Granaattiomenalla on monia hyödyllisiä terveysvaikutuksia ja tätä herkullista hedelmää pitäisi itsekin käyttää enemmän. Granaattiomenaa voi nauttia myös mehun muodossa.

Toiseen kerrosvanukkaaseen tuli kaakaomassaa sekä liotettuja cashewpähkinöitä n. 2 dl.

Sulatin vesihauteessa hieman kaakaomassa ( noin vajaa 4 rkl ), jolloin oli helpompi ” porata” liotettujen cashewpähkinöiden kanssa. Lisäsin hieman vettä sekoituksen helpottamiseksi. Hunajaa en mitannut vaan lisäsin seokseen maun mukaan. Makeutta tämä massa vaatiikin, muuten lopputulos on kirpeä.

Laitoin  lasiin kerroksittain chia-vanukasta, granaattiomenan siemeniä sekä kermaiseksi sauvasekoittimella porattua kaakaomassaa ja cashewpähkinää.

Lopuksi päälle raikkaan makuisia granaattiomenan siemeniä, vesihauteessa sulatettua kaakaomassaa sekä hunajaa loraus.

Molemmat vanukkaat olivat suussa sulavia.

Lakka/ kookosvanukas sopisi mielestäni raikkaan maun vuoksi hyvin esim. aamupalan lisukkeeksi.

 

 

 

Uusia tuulia


Hei vaan pitkästä aikaa kaikille. Toivotamme teille tälle vuodelle terveyttä ja onnea.

Vuosi vaihtui ja uusia innostavia juttuja sen mukana.

Blogiimme tulee uusi kategoria: Käsityöt.

En tehnyt isoja Uuden Vuoden lupauksia niin kuin en normaalistikkaan. Vuosi sitten tein lupauksen, että otan itselleni enemmän aikaa ja panostan elämässäni mielenrauhaan. Voin sanoa, että se toteutui osittain. Nyt vain innolla odotan, kun päivät pidentyy ja kevättä kohti mennään sekä uusia kivoja juttuja työrintamalla. Blogiimmekin tulee myyntiin tuotteita tämän uuden kategorian puitteissa.

Olimme Joulun maalla ja sillä korkeuksilla olikin oikein joulukortti maisema, koska lunta on niin runsaasti puissakin. Tunnelma valaistuksestakin joutui nauttimaan pakolla, koska lumimäärästä johtuen sähkökatkoksia oli välillä.

Vietimme mukavan Joulu- päivän kotipaikallani sukumme kesken seurustellen, syöden ja mäkeä laskien sekä joulun aikaan sisustimme puolisoni kanssa hänen äidilleen huoneen mummon omilla tavaroilla.

Jouluna pääsivät oikeuksiinsa myös vanhasta talosta kesällä pelastamamme Karhu- lasipurkit sekä vanha ikkuna. Yritimme pelastaa viime kesänä vanhasta mökistä kaikkea mistä pidimme, koska katto oli jo osittain romahtanut ja tämän talven lumimäärällä voi katto romahtaa lisää.

Käsityöihmisenä olen sisustuksessakin yksityiskohtien ystävä ja tykkään myös itse tehdä mahdollisimman paljon varsinkin ompeluun liittyviä juttuja. Eli tykkään, että kodissa on kauniita yksityiskohtia.

Pitkähkön tauon jälkeen aloitin taas ompelun työn puitteissa. Aikaisemmin ompelin asiakastöitä pääasiassa vaatteita ja tietenkin sisutusjuttuja ollessani verhokaupassa töissä. Koulutukseltani olen mallipukineidenvalmistaja/ pukeutumisneuvoja

Joulun alla ompelin myyntiin” lörppä” trikoopipoja, sekä ennakkotilauksia. Suosikkejani trikoissa on ehdottomasti digiprintit. Trikoopipot ovat kivoja, koska niissä voi aikuisetkin leikitellä väreillä ja kuoseilla.  Huomasin, kun olin tehnyt nipun pipoja, että eläinystävänä lähes kaikissa pipoissa ” seikkailivat” eläimet. Pipoissa on kokoja 44-58.

Jatkossa tekemiäni tuotteita tulee myyntiin myös blogiin. Pääasiassa lasten vaatteita sekä trikoopipoja. Aikuisten vaatteitakin valmistan, mutta niissä kohderyhmänä on ikääntyvät ja myynti tapahtuu ainakin tällä hetkellä vielä suoramyyntinä palvelutaloilla/ päiväkeskuksilla. Materiaalit ovat normaali pesunkestäviä, helposti puettavia ja ikääntyneiden eritystarpeet huomioiden.

Lisäksi työnalla upeita kortteja valokuvista, joissa voimaannuttavia värssyjä elämän eri tilanteisiin.

Kortti ja käsityö jutut ovat muhineet jo useamman kuukauden työnalla ja taka-alalla, mutta aikataulu puutteen vuoksi ei ole ollut mahdollista alkaa toteuttamaan. Nyt tilanteen muuttuessa tämäkin mahdollistuu. Tilanteemme muuttui siinä suhteessa, että eräänä päivänä puolisoni äiti ilmoitti meille surumielisesti, mutta päättäväisesti, että hän haluaa muuttaa asumispalveluyksikköön. Kysyessämme hämmästyneenä syytä hän sanoi, että haluaa vapauttaa meidät niin, että voimme asua myös kotonamme. Hän sitoi meitä mielestään liikaa, koska muut hänen läheiset eivät hänen mielestään halunneet auttaa tässä vaikeassa tilanteessa häntä ja meitä.

Tällä hetkellä on tilanne se, että hän asuu nyt intervallihoito- jakso nimikkeellä asumispalveluyksikössä.

Isona plussana täytyy vielä mainita ja antaa iso kiitos ihanille ja ymmärtäväisille hoitajille.

 

 

Iloisia uutisia vai nahkurin orsilla tapaamista?

Viimeisen vuoden aikana en ole useinkaan päässyt kirjoittamaan blogiimme uusia artikkeleita, vaikka halua ja tarvettakin olisi ollut. Aikani ja energiani on vienyt läheisen ihmisen auttaminen hänen epätoivoisessa taistelussaan ihmisarvoisen vanhuuden puolesta. Tuota tuskaa hänellä on kestänyt kohta päivälleen vuosi. Tuon uskomattoman ajanjakson tulen käymään seikkaperäisesti läpi tällä foorumilla, jossakin osiossa kunhan aikaa siihen järjestyy ja kaikki todistusaineisto on kasassa. Olen kuitenkin joka vuorokausi vastannut lukijoidemme sähköposteihin, jotka sisältävät tärkeän kysymyksen. Ja vastaamme edelleen kysykää rohkeasti, jos vain voimme olla jotenkin avuksi.

Nyt päivän aiheeseen eli syöpäkontrolliin, joka on perinteinen aihe aina puolen vuoden välein. Tämä asia aiheuttaa aina ristiriitaisia tunteita kirjoittaessani siitä. Olen nöyrän kiitollinen saadessani kirjoittaa tämän. Mutta missään tapauksessa tämä ei ole itsestäänselvyys. En halua pahoittaa kenenkään pienisoluiseen keuhkosyöpään menehtyneen ihmisen läheisen mieltä, koska elämä on epäoikeudenmukaista. Miksi minä olen täällä vielä kirjoittelemassa neljän ja puolen vuoden kontrollistani, vaikka suurin osa kanssani samaan aikaan saman diagnoosin saaneista ovat saaneet jälleen pari päivää sitten pyhäinpäivänä kynttilän haudalleen. Joka tapauksessa kohdallani olivat kaikki kokeet, kuvantamiset ja lääkärin suorittamat tutkimukset jälleen erinomaisessa kunnossa. En mahda mitään sille, että tunnen hiukan huonoa omaatuntoa. Ristiriitaista.

Sovimme lääkärini kanssa noin puolen vuoden päähän seuraavan kontrollin. Olenko kirjoittamassa niistä tuloksista teille? Sitä en voi varmasti luvata, mutta mikäli tulokset ovat yhtä loistavat kirjoitan teille mielelläni. Kukaan meistä ei onneksi voi sanoa varmasti, koska se kynä lentää lopullisesti nurkkaan ja tarut on kirjoiteltu. Seuraava kontrolli tulisi olemaan viisivuotiskontrollini.

Matematiikan lait ovat vaikuttaneet koko ajan meidän hengissä selvinneiden määrään. Kuitenkin ensimmäinen faktinen tilasto, eikä mikään ennuste on viiden vuoden kohdalta. Tilasto on seuraava: pienisoluiseen keuhkosyöpään sairastuu suomessa vuosittain noin viisisataa henkilöä ja viiden vuoden kuluttua heistä on elossa alle kaksi prosenttia, eli alle kymmenen henkilöä. Jos minä olen yksi niistä vajaasta kymmenestä palataan iloisesti asiaan. Muussa tapauksessa nahkurin orsilla tavataan.

 

 

 

 

 

Roosa nauha-päivä 13.10.2017

Tänään vietämme Roosa-nauha päivää ja toivottavasti mahdollisimman moni on hankkinut tai hankkii itselleen sekä läheisilleen lahjaksi Roosa-nauhan. Roosa-nauhan hinta on vain 3,00 €.

20171013_100926_resizedRoosa- nauhoja löytyy useista myyntipaikoista ympäri Suomea.

Tuolla summalla voit tukea rintasyöpätutkimusta sekä rintasyöpäpotilaita ja heidän lähesiään. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa.

Roosa-nauha kampanjalla tuetaan siis suomalaista rintasyöpätutkimusta ja näin pyritään turvaamaan korkea hoidon taso jatkossakin ja kehittämään uudenlaisia hoitomuotoja. Roosa-nauha on edullinen ja helppo tapa osallistua ja turvata, että mahdollisimman moni rintasyöpäpotilas paranisi syövästä ja askel askeleelta olisi mahdollisuus päästä lähemmäksi sitä, ettei kenenkään tarvitsi tulevaisuudessa kuolla syöpään.

Toinen tärkeä asia mihin Roosa nauha- keräyksen tuottoa käytetään on Syöpäjärjestön maksuton neuvontapuhelin. Neuvontapuhelimesta saa asiantuntevaa apua, tukea sekä neuvontaa mikä on monelle potilaalle, mutta myös sairastuneen läheisille erittäin tärkeää.

Roosanauha- kampanjalla on myös erilaisia yritysyhteistyökumppaneita, jotka tukevat keräystä erilaisilla kampanjatuotteilla. Tuotteiden hinnasta lahjoitetaan ennalta sovittu lahjoitusosuus syöpätutkimukseen, eli näitä tuotteita ostamalla voit myös tukea hyvää ja tärkeää asiaa. Yllätä itsesi tai ilostuta itseäsi esim. Roosa-nauha kukkakimpulla, pullilla, suklaalla tai nyt pimeän aikaan tarpeellisella heijastimella ym. ym. Tuotteita on paljon eli varmaan jokaiselle löytyy mieleinen.

Tänä vuonna kauniin Roosa-nauhan ovat suunnitelleet Duudsonit.

Ole sinäkin mukana ja haasta ystäväsikin olemaan mukana tässä hienossa keräyksessä, jonka teemana on tänä vuonna ” Rohkeudelle ”.

Kiinnitä siis Roosa-nauha näkyvälle paikalle ja pue pinkkiä vaatetta ja asustetta päälle muistuttamaan keräyksestä sekä siitä, että meillä on mahdollisuus tukea ja auttaa rintasyöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Tänäkin päivänä monen elämä mullistuu ja hän saa rintasyöpädiagnoosin. Se on pelottava uutinen sekä surullinen uutinen potilaalle, mutta myös läheisille.20171013_100734_resized

Tänään pukeudun itsekin pinkkiin, kun lähdemme anoppia ilostuttamaan. Pinkki huivi kaulaan ja vaaleanpunasävyinen raitapaita päälle. Ja kiinnitän Roosa-nauhan takkiin.

Toivomme parempaa huomista ja uskoa tulevaisuuteen kaikille rintasyöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen.